Kipukynnys

[telle]

Punainen-keltainen-yhdistelmää suosittelisin minäkin lämpimästi...Tuo "punainen" on meilläkin yhä olemassa, lähinnä kiitoksena ja suosionosoituksena lojaalille subikoiralle ja  mahdollisuutena Domille joskus revitellä kunnolla ilman jatkuvaa subin tarkkailua:)

Meillä oli suhteen alussa juuri tällainen "rajojen haku-sessio", jossa jatkettiin turvasanaan asti. Tunnustan, että minun aloitteestani...(Vaikka näin jälkikäteen ajatellen oli huono idea haastaa D-ihminen kysymällä "Onko sussa miestä" Älkää kokeilko tuota kotona )   

[KalvinK]

Minulla on usein ollut tapana pyytää subia kertomaan asteikolla 1-5 kuinka kovalta piiskaaminen tai jokin kipu tuntuu. Sillä tavalla löytää aika kivasti subin rajat ilman, että subin kokemus jää liian lempeäksi tai liian kovaksi. Varsinkin uuden piiskan tms. "leikkikalun" käyttöönotossa tuo kalibirointi toimii oikein hyvin.

[peace]

Tuo asteikko varmaan toimii, jos subi osaa tason määritellä. Itse en osaa määritellä millään asteikolla. Voin olla hyvin lähellä rajaa ja sitten kestänkin. Se raja saattaa venyä. Asteikolla 1-5 saattaisi olla jo 4 ja sitten kuitenkin kestää ennen kuin on viisi. Voi kuitenkin toimia toisilla. Sitä pitää vaan kokeilla ennen kuin tietää.

[SMIle]

Peacella ja monella muullakin hyviä kommentteja. Ja aina parempaan lopputulokseen molempien kannalta pääsee mitä enemmän subikin jälkikäteen antaa kommenttia käsittelystään. Vaikka kuinka hyvin yrittäisi lukea toisen reaktioita, niin ihan ajatuksenlukijaksi ei yleensä siitä dominoivasta osapuolestakaan ole. Joten rohkeasti vaan kertomaan niistä omista tuntemuksista

[Master T]

Hyvä on keskustella etukäteen asiasta. On sovittava, silloin kun ei vielä tunne subin rajoja kovin tarkasti tai ei lainkaan, siitä miten piiskan käyttäjä voi tietää, milloin ollaan rajalla tai sen yli. Tavat asiasta kertomiseen voivat olla monet. Hyvin käyttökelpoinen ja tässä tapauksessa meille sopiva oli, että subini kertoi, että aivan liiallisen kivun tullessa hän ei voi hillitä itseään vaan pakosta riuhtoo itseään. Hän ei halunnut suoraan ilmaista itse session aikana, mutta tämä tieto riitti minulle. Keskustelussamme kävi myös ilmi, että hän toivoi juuri näitä pieniä rajojensa ylityksiä. Näin opin hänen rajansa, jotka olivat minulle yllätykseksi paljon kauempana kuin olin olettanut.

Subin rajat eivät aina ole samalla kohdalla. On siis hyvä olla jokin selkeä, pysyvä tieto siitä milloin on saavuttanut rajan. Tämä antaa dominoivalle osapuolelle lisää vapautta nautiskelemiseen itse piiskaamisesta, kun ei tarvitse liikaa tuumiskella,menenkö mahdollisesti liian pitkälle.

Dominoiva ei kuitenkaan koskaan saa piiloutua turvasanan tai jonkun merkin odottamisen taakse. Pitkässä ja hyvin hoidetussa sessiossa subi saattaa luisua niin syvälle subspaceensa, ettei nautinnon virrassaan enää ole kykenevä ymmärtämään mikä on liikaa. Dominoivalla on aina vastuu subistaan!

[Smooth]

Eikö Smoothin sana kuulunut vai eikö se tehonnut?  Pysykäähän aiheessa.

Oikeastaan tarkoitin, että vänkäys yksittäisistä sanomista on ei toivottava ja minun näkökulmasta "foorumikiusaamista" (en todellakaan halua, että täällä pitäsisi kirjoittaa kieli keskellä suuta ettei mistään saa otetuksi kiinni) mutta aiheen vierestä keskusteleminen on ihan jees.
Niinhan ne keskustelut normielämässäkin polveilevat aiheesta toiseen... Tosin jos haluamme puhua asuinalueista, voimme ihan hyvin aloittaa vaikka uuden keskustelun.

Smooth "välitunninvalvoja"

[peace]

Dominoiva ei kuitenkaan koskaan saa piiloutua turvasanan tai jonkun merkin odottamisen taakse. Pitkässä ja hyvin hoidetussa sessiossa subi saattaa luisua niin syvälle subspaceensa, ettei nautinnon virrassaan enää ole kykenevä ymmärtämään mikä on liikaa. Dominoivalla on aina vastuu subistaan!

Näin se on. Subinkin pitää osata avata suunsa, mutta viime kädessä D:n pitää olla valppaana. Niin syvällä en ole subspacessa ollut, etten olisi ymmärtänyt rajojani. Toisaalta D lukee niin hyvin, että en ole turvasanoja juuri tarvinnut.

Viime kerralla session aikana minulle tuli sellainen uho "erään" vaiheen jälkeen, että subille vastuuttomasti ihan tietystä itse aiheutetusta syystä päätin mielessäni olla käyttämättä sitä ekaakaan turvasanaa. Jotenkin koin, että minulla ei ole nyt oikeutta turvasanaan. D oli ankarampi kuin koskaan. Olin tosi rajoilla, en sanonut turvasanaa, enkä olisi kestänyt kauaakaan enää, mutta D luki tilanteen oikein ja hiljalleen päästi minut helpommalla. Kyllä minä sen sanan olisin sanonut, mutta venytin aika lailla rajaa.
Keskustellessamme session jälkeen D totesi, että tuo "eräs" vaihe oli sellainen, että tuntematta minua ja reagointiani se olisi ollut kokemattomalle D:lle jopa pelottavaa. Hän tuntee jo minua ja tiesi mikä tuo itse aiheutettu syy oli. Aika salakieltä tämä teksti, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan. Molempien pitää kantaa vastuunsa. Subi voi hölmöillä, D ei.

[bemad]

Dominoiva ei kuitenkaan koskaan saa piiloutua turvasanan tai jonkun merkin odottamisen taakse. Pitkässä ja hyvin hoidetussa sessiossa subi saattaa luisua niin syvälle subspaceensa, ettei nautinnon virrassaan enää ole kykenevä ymmärtämään mikä on liikaa. Dominoivalla on aina vastuu subistaan!

  On!

  Vaikea ymmärtää, mutta kaikki masterit ja dommet eivät ole yhtä
sensitiivisiä tilanteen seuraajia, kuin esim. omani ja toteaisin edelleen, että tähän vaikuttaa kova treenivaiva ja anatomiatutkimus, minkä olemme turvasanattomuuden eteen nähneet.

  Turvasanattomassa sadomasokismissa ei käytännössä ole tullut juuri minkäänlaista vahinkoa (pari pikkujuttua on tosin sattunut). Krampit, suonenvedot ja vaaratilanteet on aina havaittu esim. ilmeiden, eleiden ja äännähdysten kautta riittävän ajoissa. Subspaceen vajoaminen ja oman kropan unohtaminen kuullostaa minusta jo aika vastuuttomalta subinkin lähtökohdista.

  Turvasanattomassa sadomasokismissa on lähinnä se hyvä puoli, että vallankäyttö on merkittävällä tavalla aidompaa, kuin leikkikontekstissa, jossa tilanne on subin päätöksestä mahdollista katkaista. Turvasanaton sadomasokismi perustuu kyllä dommen tai domin kovaan vastuuseen, mutta siihen vastuuseen kuuluu olla myös lopettamatta silloin kun toinen pyytää, ellei domi totea kriteerien lopettamiselle täyttyvän.

  Mutta kukin tavallaan. Kannustan kuitenkin kokeilemaan turvasanatonta ja treenaamaan sitä varten, jos kiinnostusta löytyy. 

[Hra K]

Tunnet hyvin kumppanisi ja se on samalla ongelma mutta se voisi olla myös
ratkaisu. Tuttuus voi estää uudet näkökulmat ja tunneasiat menevät helpolla
sekaisn. Voisin antaa yksinkertaisen vinkin: eläydy.

Tilanteisiin voisi vain heittäytyä ja unohtaa järkeilyt sun muut rasitteet.
Tätä voisi helpottaa vaikkapa roolileikki, jonka kautta saisi vanhoja
pinttyneitä tapoja hetkeksi tauolle tai etukäteissopimus siitä että
nyt viikko pari vain kokeillaan juttuja ihan rauhassa ja sitten vasta
jälkeenpäin, vaikka seuraavan päivän aamukahvilla, kertaillaan
että mitä tuli tehtyä ja mikä siinä oli hyvää ja huonoa kumpaisellekin.

Eläytyessä sinun ei tarvitse miettiä omaa kipukynnystäsi vaan käyttää
uhrisi tuntemuksia tuottamaan omaa mielihyvääsi - eihän sinua olla
satuttamassa tällä kertaa. Eläytyessä keskityt täyttämään kummankin
nautinnon keinoja kaihtamatta ja se voi saada sinut unohtamaan
kipukynnystenne erot. Älä siis keskity kipuun vaan nautintoon.

Vaikka turvasanat tuntuvat sopivan joillekin ihan luonnostaan,
eivät ole oikein omiaan toisensa oikesti hyvin tunteville pareille
ellei  nyt mittään oikeasti tosi vaarallista olla tekemässä.
Teidän pitäisi ehkä ottaa luottamusken lisäksi luovuus mukaan
ja rohkaistua menemään perverssin onnenne perukoille asti.

 K

[Lady Whip]

Sanon aina uudelle subille, että älä peittele tunteitasi vaan näytä kehollasi ja äänelläsi kuinka paljon sattuu tai kuinka hyvältä tuntuu. Myötäile kehollasi niin paljon kuin pystyt. Se on merkki minulle siitä, missä mennään, miten jatkan eteenpäin.