Miksi kinkyt marssii Pridessa?

[ManScandinavian]

Vaikka kinkyjä ei syrjitä Suomessa kinkymieltymysten ja -taipumusten vuoksi,

Tämäkin on vähän niin ja näin. Luultavasti kohtaat syrjintää aika monessa työpaikassa, jos siellä sinun tiedetään olevan kinky.

No tähän kyllä sanoisin, että entä sitten? Jos alat töksäytellä mitä tahansa yksityiselämäsi asioita työpaikallasi - jonne ne eivät asiallisen keskustelun piirissä kuulu - niin varmasti sinua aletaan katsomaan vinoon, ellei jopa "syrjimään", joka siis pääsääntöisesti myös subjektiivinen kokemus että ketä "syrjitään" ja ketä ihan vaan vältellään tai katsotaan vinoon oudon käytöksen vuoksi.

Jos työpaikallani hiippailisi hemmo, jonka paidassa lukee "May I suck your cock, please" en varmasti "syrjisi" l. välttelisi häntä hänen ilmeisen homoutensa vuoksi vaan siksi, että tuollaisten asioiden julistamine työpaikalla on täydellisen asiatonta miltä tahansa -istiltä. Kinkyile siis kotonasi niin paljon kuin haluat, mutta työpaikalla olet tienaamassa rahat niiihin nahka-asuihisi, et julistamassa itsemääräämisoikeuttasi pukeutua tai tuoda esiin mitä tahansa aihepiirejä miten itse lystäätkään.

[oPoika]

Vaikka kinkyjä ei syrjitä Suomessa kinkymieltymysten ja -taipumusten vuoksi,

Tämäkin on vähän niin ja näin. Luultavasti kohtaat syrjintää aika monessa työpaikassa, jos siellä sinun tiedetään olevan kinky.

No tähän kyllä sanoisin, että entä sitten? Jos alat töksäytellä mitä tahansa yksityiselämäsi asioita työpaikallasi - jonne ne eivät asiallisen keskustelun piirissä kuulu

Miksi eivät kuulu? Jos ihminen on homo, hänellä on oikeus kertoa työpaikallaan elämästään ja ihmissuhteistaan homouttaan piilottamatta. Hänen ei tarvitse kuvata seksielämäänsä yksityiskohtaisesti, mutta hän voi ihan hyvin kertoa, että hänellä on seksielämä samaa sukupuolta olevan kanssa ihan niin kuin heterotkin voivat kahvipöytäkeskustelussa viitata seksielämäänsä.

Sama koskee kinkyjä. Ihmisellä on oikeus tulla esiin, kunhan hän vain tekee sen tahdikkaasti. Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse hieroa muiden naamaan, mutta yleisellä tasolla voi keskustella myös kinkyydestään.

[ManScandinavian]

Vaikka kinkyjä ei syrjitä Suomessa kinkymieltymysten ja -taipumusten vuoksi,

Tämäkin on vähän niin ja näin. Luultavasti kohtaat syrjintää aika monessa työpaikassa, jos siellä sinun tiedetään olevan kinky.

No tähän kyllä sanoisin, että entä sitten? Jos alat töksäytellä mitä tahansa yksityiselämäsi asioita työpaikallasi - jonne ne eivät asiallisen keskustelun piirissä kuulu

Miksi eivät kuulu? Jos ihminen on homo, hänellä on oikeus kertoa työpaikallaan elämästään ja ihmissuhteistaan homouttaan piilottamatta. Hänen ei tarvitse kuvata seksielämäänsä yksityiskohtaisesti, mutta hän voi ihan hyvin kertoa, että hänellä on seksielämä samaa sukupuolta olevan kanssa ihan niin kuin heterotkin voivat kahvipöytäkeskustelussa viitata seksielämäänsä.

Sama koskee kinkyjä. Ihmisellä on oikeus tulla esiin, kunhan hän vain tekee sen tahdikkaasti. Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse hieroa muiden naamaan, mutta yleisellä tasolla voi keskustella myös kinkyydestään.

No siitä sitten vaan. Itse en suosittelisi. En suosittele ketään julistamaan jumalan sanaa, poliittisia mielipiteitään, lapsuuden traumojaan, fetitssejään tai peppuseksimieltymyksiään työpaikalla, mutta toki on eri asia onko töissä supossa, asianajotoimistossa, suntiona tuomiokirkossa vaiko viikonloppudominana seksivälineliikkeessä. Että toki niinkin, että myös koko "työpaikka" on varsin laaja käsite.

[Samena]

Näen asian samanlaisessa valossa kuin oPoika.

Ymmärrän, että useimmille työpaikoille ei kuulu keskustelu vaikkapa seksin yksityiskohdista, mutta tällä hetkellä monet ovat erittäin huolestuneita siitä, että joku saa selville heidän kinkyytensä. Eli ei esimerkiksi uskalleta mennä miittiin, jos vaikka joku tuttu tunnistaa. Ja kysehän ei välttämättä ole siitä, että toinen olisi myös kinky ja näin samassa veneessä. Olen ollut miitissä, jossa eräs tyyppi oli hyvin huolissaan siitä miten kovaäänisesti joku puhui kinkyjuttuja, koska viereisessä pöydässä istui joku hänen kollegansa. Toinen voi myös tietää, että tänä iltana paikassa on kinkymiitti.

Samoin jos on käynyt kinkybileissä ei työpaikalla voi kertoa olleensa vaikka bileissä, koska jatkokysymykset voisivat asettaa hankalaan asemaan yrittäessään kertoa missä bileet olivat. Olen itsekin bileviikonlopun jälkeen töissä sanonut vaan etteipä viikonloppuna ollut mitään erikoista.

Olisi kiva, jos kinkyys olisi ihan normaalia. Ettei tarvitsisi hävetä tai yrittää piilottaa. Eikä tarvitsisi myöskään kertoa yksityiskohtia millä tavalla on kinky, koska tosiaan yksityiskohdat ovat sitten niitä yksityisasioita. Jos joku tietää, että olen kinky, se ei vielä paljasta yhtään mitään seksielämästäni.

[ManScandinavian]

Itsellä ei oo kyllä ollu koskaan tarvetta avautua kinkyistä piirteistä muille kuin seksikumppaneilleni, joilla toivoisin olevan samoja piirteiitä. Ylipäätään nuo "piirteet" eivät ole minulle taakka vaan ilo. Olen hieman jopa ylpeä että osaan tästäkin elämänalueesta löytää enemmän kuin moni ja mitä syrjimiseen tulee, niin kyllä se enemmänkin on niin, että se olen minä joka tuossa asetelmassa "syrjii". Eli en voi ajatellakaan pidempikestoista pari- & seksisuhdetta naisen kanssa, joka mieltymyksiäni kavahtaa. Eli ei ongelmaa omista piirteistäni, olen niistä iloisesti ylpeä, työkavereilleni en niitä tuputtaisi kun taas seksikumppaneiden ja elämänkumppaneiden kohdalla niiden hyväksyminen on suorastaan ehto - joskaan ei siinäkään ehdoton ehto. Siis siinä mielessä, että hyvåksyn kyllä jos nainen ei saa kaikesta siitä kicksejä mistä minä, mutta mielikuvitustani en silti sensuroi saati peittele. Hän kyllä saa kuulla olevansa narttuni - ja oppii ymmärtämään sanan olevan rakastava.

Mitä taas työkaverini tästä kaikesta ajattelisivat, ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. Ei kuulu heille. En vastaisi jos kysyisivät.

[PuolivilliNaaras]

Vaikka kinkyjä ei syrjitä Suomessa kinkymieltymysten ja -taipumusten vuoksi,

Tämäkin on vähän niin ja näin. Luultavasti kohtaat syrjintää aika monessa työpaikassa, jos siellä sinun tiedetään olevan kinky.

No tähän kyllä sanoisin, että entä sitten? Jos alat töksäytellä mitä tahansa yksityiselämäsi asioita työpaikallasi - jonne ne eivät asiallisen keskustelun piirissä kuulu - niin varmasti sinua aletaan katsomaan vinoon, ellei jopa "syrjimään", joka siis pääsääntöisesti myös subjektiivinen kokemus että ketä "syrjitään" ja ketä ihan vaan vältellään tai katsotaan vinoon oudon käytöksen vuoksi.

Jos työpaikallani hiippailisi hemmo, jonka paidassa lukee "May I suck your cock, please" en varmasti "syrjisi" l. välttelisi häntä hänen ilmeisen homoutensa vuoksi vaan siksi, että tuollaisten asioiden julistamine työpaikalla on täydellisen asiatonta miltä tahansa -istiltä. Kinkyile siis kotonasi niin paljon kuin haluat, mutta työpaikalla olet tienaamassa rahat niiihin nahka-asuihisi, et julistamassa itsemääräämisoikeuttasi pukeutua tai tuoda esiin mitä tahansa aihepiirejä miten itse lystäätkään.

Kinkyys voi käydä ilmi myös muuta kautta, esim. siten että henkilö nähdään kinkytapahtumassa, ja tästä lähtee juoruja liikkeelle. Tapahtuma on voinut olla jopa miitti, missä ollaan arkikuteet päällä. Joku on voinut bongata tutun ihmisen seuranhakuilmoituksesta jne. Tämä kaikki voi johtaa syrjintään ilman, että kenelläkään on kyrvänimupaitaa työasuna.

Samoin kinkyihin voi kohdistua halventavaa puhetta, esim. leimataan kaikki sadomasokistit ja fettarit pedofiileiksi tai muuten vain sairaiksi. Sanoja ei välttämättä tiedä olevansa kinkysuuntautuneen henkilön seurassa.

Hassut asut tuskin on mitään, mitä lapsille tarvitsee sen kummemmin selittää, kuin juurikin hassuina asuina. Katsojan kannalta ei ole merkityksellistä, onko kyseinen asu kantajalleen fetissi vai ei. Jollakin on fetissi villasukkiin, ja toiselle kumipuku on vain yhden sorttinen vaate. Henkilökohtaisesti en nähnyt Helsingin pridessa mitään, mikä olisi ollut sopimatonta tai häiritsevää.

Osallistun prideen sekä sateenkaarevana että kinkynä, eli omana itsenäni. Niin kauan kuin tässä maassa kuulee mielipiteitä, joiden ydin on "kyllä me teidät hyväksytään, kunhan ette näy ettekä kuulu", pride-tapahtumille on tarvetta. Karnevaalitunnelma on vain plussaa. On sallittua iloita elämästä

[777]

En kyllä marssi.

[Raduni]

Tämä sama keskustelu käydään aina tasaisin väliajoin, ja siinä joku tuo aina esiin "työpaikan kahvihuone" -kortin, joka on olkiukko siitä että kinky voi paljastaa itsensä ainoastaan omaa aktiivista tahdittomuuttaan. Mitäs sitten jos kyseessä onkin esimerkiksi pahantahtoinen ex-puoliso?

Siinä ajatusmaailmassa on jotain ihan todella perustavanlaatuisesti viturallaan, että omaa kinkyyttään ei saisi tuoda positiivisessa yhteydessä esille, mutta samalla olisi sitten ansainnut ihan kaiken mahdollisen avoimen paskan niskaansa jos sattuu jotenkin kinkyksi paljastumaan. Myöskään siitä ajatusmaailmasta en tykkää, että ainoa kinkyyden salonkikelpoinen muoto olisi sateenkaarikinkyys, joka saa näkyä priden yhteydessä, kunhan kuuluu johonkin muuhunkin sateenkaaren alle hyväksyttyyn viiteryhmään. Muut kinkyyden muodot ovat sitten jotain synkkää pervoilua, joka jokaisen pitää lukita makuuhuoneessa ja psykeensä perimmäiseen kaappiin.

Kinkyt ovat toki äärettömän sekava ja heterogeeninen joukko, etenkään kun kenenkään ei pitäisi millään tavalla saada gatekeepata mitä kinkyys on, mutta toivottavasti en avaa mitään kovin pahaa matopurkkia uskaltaessani väittää että kinkyjen keskuudesta löytyy ainakin yksittäisiä alaryhmiä, jotka kokevat paljon negatiivisempia asenteita ja kovempaa vähemmistöstressiä kuin ainakin osa virallisesti priden siipien suojiin hyväksytyistä seksuaalivähemmistöistä.

[oPoika]

Ihmettelen sitä nykymaailmassa esiintyvää asennetta, että emme tarvitse oikeuksia ja niiden puolustamista. Tämä on historiaton näkökulma, josta puuttuu ymmärrys siitä, että monet nykyiset asenteet ja oikeudet perustuvat siihen, että joku on jaksanut niitä ajaa ja puolustaa. Ne voidaan myös menettää, jos niiden takana ei seistä.

Kun jotkut homot kritisoivat Prideen osallistuvia hyvesignaloivia heteroita, niin en tiedä, kannattaisiko, koska homojen oikeuksien taustallakin on suuri massa, joka pitää homojen oikeuksista ääntä. On ihan yhdentekevää, mikä tämän massan motiivi on. Tärkeää on ainoastaan se, ettei kulttuuri pääse kehittymään suuntaan, jossa oikeudet kyseenalaistetaan. Jos homot menettävät suuren massan tuen, heidän asemansa vaikeutuu ihan varmasti, joten ihan hirveästi ei kannattaisi kranttuilla sen suhteen, millä motiivilla homojen oikeuksia ajetaan.

[finboy85]

Tämä on oikeasti hyvä keskustelu ja hyvässä hengessä vaikka sitä vastakkainasettelua löytyy.

Yleisesti kun puhutaan oikeuksista, mennään monesti sinne äärimmäisyyksiin ja asia nähdään yhtäkkiä vain oman navan ympärillä.
On se sitten seksuaalisuuteen tai mihin tahansa liittyen, niin äkkiä vaaditaan oikeuksia omalle näkökulmalle, mutta unohdetaan että on siellä niitä muitakin oikeuksia ja näkökulmia.
Tämä ikävä kyllä joskus näkyy Pridenkin ympärillä, kun ollaan unohdettu se syvin tarkoitus

Ja toinen on että unohdetaan että on myös velvollisuuksia Mutta se ehkä on jo toinen keskustelu 

Tuo työpaikalla oman itsensä esiin tuominen on suomessa ihan järjetön peikko. Toisaalta töissä kuuluu keskittyä töihin, mutta sielläkin on oikeus olla oma itsensä.
Meidän lakikin vain ajaa äkkiä siihen että puhutaan liikaa yksityiselämästä, vaikka se olisi kuinka vapaaehtoista, ja sitten rangaistaan.
En näe mitään ongelmaa ihmisten puhua ja olla omia itsejään, kunhan työt tulee tehtyä.
Loppujen lopuksi yritys itse määrittelee omat rajat ja sitten työyhteisö luo sen kulttuurin ja arvot ja jokainen voi valita missä organisaatiossa pysyy.

[Proxima Centauri]

Ihmettelen sitä nykymaailmassa esiintyvää asennetta, että emme tarvitse oikeuksia ja niiden puolustamista. Tämä on historiaton näkökulma, josta puuttuu ymmärrys siitä, että monet nykyiset asenteet ja oikeudet perustuvat siihen, että joku on jaksanut niitä ajaa ja puolustaa. Ne voidaan myös menettää, jos niiden takana ei seistä.

Kun jotkut homot kritisoivat Prideen osallistuvia hyvesignaloivia heteroita, niin en tiedä, kannattaisiko, koska homojen oikeuksien taustallakin on suuri massa, joka pitää homojen oikeuksista ääntä. On ihan yhdentekevää, mikä tämän massan motiivi on. Tärkeää on ainoastaan se, ettei kulttuuri pääse kehittymään suuntaan, jossa oikeudet kyseenalaistetaan. Jos homot menettävät suuren massan tuen, heidän asemansa vaikeutuu ihan varmasti, joten ihan hirveästi ei kannattaisi kranttuilla sen suhteen, millä motiivilla homojen oikeuksia ajetaan.

En itsekään ymmärrä, miksi heteroiden osallistumista kritisoidaan. Heteroillakin on perheenjäseniä, ystäviä, työkavereita, tuttuja - varmasti monella siis queer-läheisiä. Ja periaatteessa älytöntä kritisoida senkin vuoksi, että eikös tämä just ollut se, miksi alunperin alettiin marssia ja vaatia oikeuksia: että muutkin ihmiset queerin ulkopuolella näkisivät joskus queerin normaalina ja haluaisivat queer-ihmisille yhdenvertaista kohtelua. Ymmärrän tosin sen, että monia ärsyttää, kun Pride on joidenkin silmissä vain kivat ja värikkäät bileet, kun kyse on kuitenkin alunperin ollut mielenosoituksesta, ja pelkän rakkauden ilosanoman sijaan kyse on (myös) ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Mutta kyllähän ne bilettäjätkin silti sitä yhdenvertaista kohtelua kannattavat, eivät he muuten olisi tullut juuri Prideen bilettämään.

Ja yksittäisen henkilön kohdalla ei edes voi tietää, mitä kukakin edustaa - veikkaan, että minut valtaosa olettaa aina heteroksi, eli Prideilla minunkin ajatellaan olevan yksi "tukeaan osoittavista heteroista". Eivätpä jotkut puolitutut saati tuntemattomat asioitani ja suhdehistoriaani tiedä ja esim. sitä, että olen biseksuaali.

[fido]

Mä vaan juhlistan ja kannatan kaikkea monimuotoisuutta mukaan lukien myös vaniljan ja hetskuilun. Mä ymmärrän sateenkaarilipun symboolisena niin että se edustaa monimuotoisuutta yleensä, eikä mikään raita tarkoita mitään tiettyä suuntaamusta tahi preferenssilöitä.

[MikkoMystikko]

Eikös se ole seksuaalisyrjintää vastaan oleva mielenosoitus? Meillä pervoilla on oma osamme siellä, koska vasta 2011 meidät poistettiin sairauslistalta, eikä vieläkään ole tasa-arvoa (ei edes kaikkien pervojen mielestä).

Tämä käy järkeen mullekin. Kannattaa muistaa että Suomessakin, homoseksuaalisuus oli luokiteltu vielä n. 50-70 vuotta sitten mielisairaudeksi ja taisi olla muutenkin aika karut oltavat heillä jos ei halunnut olla kaapissa.

Mä en jaksa osallistua meidän Suomen prideihin kun ei siellä kuitenkaan tarvi jännittää että jotain tapahtuisi. Unkarin prideen tosin olisi ollut mielenkiintoista osalistua, kun siellä taitaa koko samaan sukupuoleen kohdistuva seksuaalisuus olla laitonta vieläkin. Ehkä vielä joku vuosi voisin jopa mennä paikan päälle kannattamaan asiaa...

[ManScandinavian]

Sanoisin, että TOTTAKAI kinkyjen piirteiden paljastuminen herättää epäluuloja osassa ihmisiä. Se nyt vaan on niin. Piste. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan. Tottakai normiväestössä on aina niitä, joille kinkyys, homous, vieras ihonväri, outo pukeutumienn ja käytös herättää epäluuloja. En itseasiassa yhtään edes ihmettele jos viehätys vaikkapa alistumiseen tai alistamiseen herätää epäluuloja. Ovathan ne kuitenkin ihmisten välisiä asetelmia, joita vastaan taistellaan monin eri järjestöin ja kansanliikkein. Niissä vaikuttaville ihmsille voi olla mahdoton ymmärtää sellaisia, joita viehättää alistaminen tai vapaaehtoinen alistuminen.

Mutta nuo epäluulot - mikä tärkeää - kertovat ennenkaikkea noista epäluuloisista, ei minusta.

En minä kaipaa jokaisen vastaantulijan hyväksyntään piirteilleni. Pitäkööt tunkkinsa sellaisena kuin haluavat. Mutta sitten jos joku saa selville kinkyjä-piirteitäni ja alkaa minua niistä soimaamaan/vieroksumaan, niin se reaktio kertoo kyllä yksinomaan hänestä, ei minusta.

[stoge]

Eikös se ole seksuaalisyrjintää vastaan oleva mielenosoitus? Meillä pervoilla on oma osamme siellä, koska vasta 2011 meidät poistettiin sairauslistalta, eikä vieläkään ole tasa-arvoa (ei edes kaikkien pervojen mielestä).

Tämä käy järkeen mullekin. Kannattaa muistaa että Suomessakin, homoseksuaalisuus oli luokiteltu vielä n. 50-70 vuotta sitten mielisairaudeksi ja taisi olla muutenkin aika karut oltavat heillä jos ei halunnut olla kaapissa.
.

Ei "meitä" poistettu mistään. Määritelmät muuttui.

Ja henkilökohtasesti, vanhan f65.5:n alle kuuluvana, pidän noita aikoinaan tehtyjä muutoksia ehkä vittumaisimpana asiana, koskaan, niitä kohtaan jotka sinne kooditukseen kuuluivat.

Sillä, että jollekin asialle on annettavissa "leima" on myös hyvä asia jos yksilö tosiaan kärsii "leiman" alle sijoittuvista asioista.
Jos sitä "leimaa" ei ole olemassa, avun saanti on helvetin paljon vaikeampaa, kuten esim. icd:n muutos on realimaailmassa, omalla kokemuksella, osoittanut.

aka

Jos sä olet sairas, sä olet sairas. Jos sun sairaudella on nimi, sitä on helpompi hoitaa.

Mutta, tää vaatis varmaan oman lankansa, ja toisaalta, täysin turhaa.