Miksi niin monet kinkyt preferoivat polysuhteita?

[FoxyLady]

Onko se ainoa vaihtoehto? Vai onko polysuhdetta hakevat vaan yliedustettuina treffipalveluissa, kun monot ovat kiltisti kotona pervoilemassa sen yhden ja ainoan kumppanin kanssa?

Millaisia ajatuksia tämä aihe herättää?

[Uteliaatsormet]

Kinkyissä lienee keskivertoa enemmän liberaaleja näkemyksiä, jolloin polyt luonnollisesti näkyvät myös treffipalstoilla.

Samaan aikaan sen oman yksisarvisen löytäneillä ei ole niin isoa tarvetta olla näkyvästi alustoilla, kun kaikki tarvittava löytyy kotoa. Baarista voi lähinnä hakea inspiraatiota omiin ajatuksiin tai parisuhteeseen, mutta syvemmälle meneviä aktiivisia keskusteluja ei valitettavasti löydy älyttömän paljoa.

Mutta jos rivien välistä voi lukea kysymyksen, niin kyllä täältä löytyy onnellisia mono-kinksuhteita. Parin vuoden pohjilla tuntuu, että yhdestä suhteesta voi saada älyttömästi irti ja että ajan kuluessa suhde vain syvenee ja pervoilut paranevat.

[Taleir]

Sormet tuossa yllä varmaan kertoi perusasiat.
Sosiaalinen näkyvyys. Ihan tilastotiedekin: kun polyamoriset muodostavat useampia suhteita, niin heidän näkyvyytensä (osin) polyamorisilla markkinoilla on vastaavasti niin monta kertaa suurempi. Ja vielä kun kinky-maailmassa sessiointi ja sitä kautta nopammat suhteet ovat yleisiä, niin se taas nostaa näkyvttä niihin parisuhteisiin vetäytyviin nähden.
Ja mitä nyt lyhyen aikani aikana olen nähnyt, niin siinä on myös jonkinlaista näkyvyyden attraktoria. Ei voi yleistää simppelisti, mutta eniten näkyvimpien ja energisimpien keskuudessa on jonkinlainen kokemusten ja asioiden kerääminen tai kertyminen linjana.

Olen seurannut joitain (pääasiassa anglosaksisen maailman) tieteellisiä white papereita, ja vaikka polyamorisuus on moninkertainen (tutkittujen) kinky-piirien sisällä, niin ei se silti ole hallitseva maailmanjärjestys. Se on vain yleisempää. Kuin tavisten ja vaniljoiden kesken.

Itse tällaisena semi-vaniljana dom:ina olen halunnut suosia ja tukea vastaavien satelliitti-kinkyjen osallistumista. Kaikki eivät ole ääritapauksia, vaikka voimakkaiden tapausten näkyvyys,  identiteetti ja painoarvo on suuri. Mediaani ei varmasti ole kuitenkaan siellä.

Joten antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta pääasia että kukit itse sellaisena kuin olet.
Suosin myös pehmeämpiä kinky-ihmissuhteita. Mitä ihmettä se sitten tarkoittaisikaan.
Myös omaksi edukseni, koska olen kiusallisen monogaminen tähän maailmaan ja toivon näkeväni enemmän itseni kaltaisia! 

[susa-anniina]

Muuhun en ota kantaa, mutta itsellä tähän on johtanut useampi tekijä.

En ole löytänyt yhdestä ihmisestä sitä kaikkea, mitä kaipaan suhteessa ja yhdelle ihmiselle olisin lähtökohtaisesti liikaa. Edellisen kerran kun yritin olla monogamisessa suhteessa, olin esimerkiksi liian seksuaalinen, jopa siinä määrin, että toisella omien sanojen mukaan meni maku koko kinkyyn.

Itse en taida olla mono enkä poly, vaan ambiamorinen. Polyjen maailmaan hyppääkinen ei ole ollut mikään helppo ratkaisu (vaikka tavallaan olen ollut siellä aina), vaan olen joutunut opettelemaan paljon esimerkiksi itsestäni, kommunikoinnista, muiden huomioimisesta, mustasukkaisuuden käsittelystä, siitä miten voin olla omanlaisensa vaikka muut olisivat muuta ja työstämään sitä itselle, että tämä on ok. Näiden kanssa joudun vieläkin työskentelemään ja varmaan loppuelämän ajan.

Kuitenkin elämä on varsin karulla tavalla opettanut, että elämä on tässä ja nyt. Huomisesta ei voi olla varma ja haluan nauttia asioista. Jos se omassa elämässä tarkoittaa sitä, että itsellä on useampi ihminen ja näillä minun lisäksi muita, niin sitten se on niin. On tavallaan myös helpottavaa, ettei minun tarvitse vastata toisen kaikkiin tarpeisiin eikä rajata omaa tekemistä siihen, mitä yksi ihminen haluaa minun kanssani tehdä. Sitä paitsi kun tapaa vain ihmisiä joista aidosti pitää, voi saada hyvän mielen myös myötä elämisen kautta  siitä, että se itselle tärkeä ihminen kokee mukavia asioita jonkun muun kanssa. Tämänkin opetteleminen on ollut oma tiensä.

[Sigmamies]

Miksi tyytyä yhteen ?
Monona suhteesta saa rakennettua helpommin syvemmän ja merkityksellisemmän.
Polynä suhteet jää hieman vajaaksi koska on muitakin jotka vie osan huomiosta ja ajasta.

Itselläni on vain yksi lelu kenen kanssa ei ole ollut useiden kuukausien monosuhdetta taustalla ja tuo eroaa selkeesti muista.

[The_Peikko]

Luulen että kinkyt eivät preferoi polysuhteita yhtään sen enempää kuin vaniljatkaan. Maailma vaan muuttuu. Toki on monia jotka vaan tykkäävät jättää takaportin auki ja polyilla sen takia, ikävä kyllä.

[Mr Birch]

Luulen että kinkyt eivät preferoi polysuhteita yhtään sen enempää kuin vaniljatkaan.

Seuraava on yksittäinen tutkimusvilkaisu, ei siis mikään kirjallisuuskatsaus ja tulkintani tapahtuu epäsuorasti.
Charlotta Carlström ja Catrine Andersson tarkastelevat artikkelissaan "The queer spaces of BDSM and non-monogamy" BDSM:n ja ei-monogamisten suhteiden yhteyttä.  Artikkeli on ilmestynyt 2019 julkaisussa Journal of Positive Sexuality 5 (1), s. 14-19 ja löytyy avoimesti netistä vaikkapa Google Scholarilla. Huomio kiinnittyy Peikon kommentin pohjalta siihen, viitataanko esimerkiksi tässä artikkelissa polysuhteiden yleisyyteen BDSM:n harrastajien keskuudessa.

Artikkelin tutkimuskysymykset ovat laadullisia: What are the connections between BDSM and non-monogamous communities? How does interaction between BDSM and non-monogamous practices create non-normative logic? [Miten BDSM ja ei-monogamiset yhteisöt liittyvät toisiinsa? Millaista ei-normatiivista logiikkaa on BDSM:n ja ei-monogamisten käytäntöjen välillä?]

Artikkelin tiivistelmässä nähdään mahdolliseksi yhteys ei-monogamisten suhteiden ja BDSM:n välillä seuraavasti: "The transgression of one norm makes it easier to transgress other norms as well, providing opportunities to find new ways of organizing relationships beyond the norms of monogamy". Ajatus siis on, että kun haastaa yhden normin, on helpompi haastaa toinenkin. Tässä ei siis pidetä jompaakumpaa syynä ja toista seurauksena.

Heti seuraavassa yhteydelle löytyy suunta: "In order for an individual to be able to fully explore kinks in BDSM practices and at the same time respect the boundaries of a partner, non-monogamy emerges as one logical answer." Siis, kun tutkii kinkkejään BDSM:n kautta ja haluaa kunnioittaa partnerin rajoja, polygamia on looginen vastaus. Tästä voidaan olla tietenkin eri mieltä, mutta näin tutkimuksessa haastatellut henkilöt tutkijoiden tulkitsemina ovat sen nähneet.

Carlströmin ja Anderssonin tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja perustuu 29:n henkilön haastatteluun. Tähän nähden on hyvinkin luontevaa ja varovaisuusperiaatteen mukaista, ettei tässä artikkelissa väitetä mitään ilmiön yleisyydestä. Jos väitettäisiin, keskustelu olisi vaarassa ajautua sivuraiteelle. He eivät ole liioin viitanneet ilmiön yleisyyteen minkään toisen tutkimuksen kautta; tällainen huomautus olisi voitu esittää tutkimuksen perustelemiseksi, mutta kuten sanottu, heidän linjauksensa on johdonmukainen.

Tuoreempikin tutkimus (Vilkin, E., & Sprott, R. 2021: Consensual non-monogamy among kink-identified adults: Characteristics, relationship experiences, and unique motivations for polyamory and open relationships. Archives of Sexual Behavior, 50(4), 1521-1536) toteaa, ettei BDSM:n ja polyamorian yhteyttä ole tutkittu paljoakaan. Sen taustoituksessa kuitenkin näkyy tutkimusperustaisena käsitys, että monilla kinkyillä on ei-monogaamisia suhteita.

"Although few studies have directly examined the intersection of kink and CNM [consensual non-monogamy], existing research indicates that many kink practitioners engage in some form of non-monogamy (Bauer, 2010; Carlström & Andersson, 2019; Deri, 2015; Labriola, 2010; Rehor, 2015)." [suluissa oleva lisäys ja alleviivaus minun]

Lainauksessa yllä viitatut lähteet siis ilmeisesti tarkastelevat lähemmin kinkyyden ja polysuhteiden yhteyttä. Aloittajan kysymykseen voisi siis lähteä etsimään tutkimuksellisia vastauksia noista.

[susa-anniina]

Tossa edellisessä vastauksessa varmaan perää itselläkin. Tai sitä osin mitä tulkitsi sitä oikein (oma neuroepätyypillisyys blokkaa suomen kielen seasta pois noi muun kieliset lauseet ja lukee joko tai kieltä). Mutta just toi, että kun on jo siellä monen mielestä "ei hyväksyttävällä alueella" ja haastanut yhden normin, on matalampi kynnys lähteä haastamaan niitä muitakin.

Oman kokemuksen mukaan se onko se "perälauta jätetty auki" ja halutaan katsella olisiko sittenkin jossakin jotakin parempaa, vai ollaanko oikeasti sitouduttu niihin ihmisiin / siihen ihmiseen, kenen kanssa on valittu viettää aikaa ja olla suhteessa, ei ole yhtään kummempi onko poly, mono, avoin suhde vai jotakin muuta. Ihan kaikista "porukoista" löytyy enemmän ja vähemmän sitoutuneita. Myös samalla ihmisellä voi olla sitoutumisasteeltaan erilaisia suhteita ja sekin voi olla valinta ja sanoitettu auki niiden suhteiden osapuolien kanssa.

Sitten olen huomannut, että poly on kaikkea muuta kuin yksi laatikko sekään. Yhtä monta kuin on polyjä, on yhtä monenlaisia erilaisia tapoja toteuttaa sitä. Muutenkin tämä keskustelu tuntuu olevan nykyajan tyypillistä vastakkainasettelua, vähän kuin mietittäisiin sitoutumisen astetta asetelmista etäsuhde / lähisuhde tai asuntaako yhdessä / erillään, mutta osallistun siihen silti.

Sitten myös monosuhteissa voi olla hyvinkin sitoutunutta tai niin, että toinen tai molemmat viettää ajasta ison osan muussa. Työt, lapset, ikääntyvät vanhemmat, lemmikit, harrastukset ja kaverit vie eri asteisesti ihmisillä aikaa ja elämässä voi olla muutakin tärkeää. Sitten ihmisillä on erilainen tarve omalle ajalle ja rauhalle ja energian taso myös varsin erilainen. Tai terveys sellainen, että se vaikuttaa hajsamiaeen. Syystä tai toisesta, jollakin voi olla useampi hyvinkin syvällinen ja/tai merkityksellinen suhde ja jollekin yksikin tuntuu olevan liikaa.

[stoge]

Koska pohjimmiltaan kaikki kinkyt ovat masokisteja ja haluavat useamman naisen nalkutukset päivittäin. 

Eli Kanada.

 

[NaughtyGorgeous]

En tietenkään voi vastata kenenkään muun kuin itseni puolesta, mutta kannan nyt kuitenkin korteni kekoon.

Taisin huomata oman kinkyyteni olevan varsin fluidia jo varhaisessa vaiheessa kinkytaipalettani, niin tuntui kai loogiselta ajatella, että muidenkin kinkyys voi olla sellaista. Koska tiedostan tämän itsessäni, niin haluan kai antaa sen mahdollisuuden kehittyä ja muuttua myös kumppaneilleni.

Minulle tuo myös levollisuutta ja rauhaa se, ettei minun tarvitse kyetä täyttämään kaikkia rakkauteni kohteen kinkyjä intressejä. Moisessa tilanteessa varmaan stressaisin itseni hengiltä, kun yrittäisin olla toiselle kaikkea, mitä hän kaipaa ja tarvitsee ollakseen onnellinen ja toteuttaakseen itseään.

[oPoika]

En usko, että tämä on arvokysymys, vaan oletan, että ihmiset punnitsevat, mitä nautinto (henkinen + fyysinen + seksuaalinen) tulee maksamaan ja kannattaako se maksaa.

[Proxima Centauri]

Miksi tyytyä yhteen ?
Monona suhteesta saa rakennettua helpommin syvemmän ja merkityksellisemmän.
Polynä suhteet jää hieman vajaaksi koska on muitakin jotka vie osan huomiosta ja ajasta.

Oikeasti syy siihen, että itse olen mono on tietenkin se, että en vaan pysty olemaan samaan aikaan rakastunut kahteen ihmiseen, enkä oikeastaan edes tunne voimakasta vetoa/kiinnostusta useampaan kerrallaan, eikä muutenkaan omat taipumukset millään lailla vedä kohti monisuhteisuutta. Ja sen vuoksi minkäänlainen monisuhteisuus ei vaan kiinnosta yhtään, kuten ei myöskään suhteet ihmisten kanssa, joihin en oikeasti tunne vetoa. Mutta myös tuo lainaamassani tekstissä oleva pointti on hyvin olennainen: haluan nimenomaan syvällisen ja merkityksellisen suhteen, jossa on yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tunne siitä, että juuri se tietty ihminen on minulle erityinen. Ei tällainen olisi itselleni edes teoriassa mahdollista monen kanssa samaan aikaan, eikä edes aika riittäisi useamman suhteen ylläpitämiseen. Uskon myös, että vaikuttaa suhdedynamiikkaan, jos oma, toisen tai molempien kiinnostus on osittain uuden seuran hakemisessa tai uuden lyhytaikaisen/pitkäaikaisen seuralaisen fiilistelyssä.

Artikkelin tiivistelmässä nähdään mahdolliseksi yhteys ei-monogamisten suhteiden ja BDSM:n välillä seuraavasti: "The transgression of one norm makes it easier to transgress other norms as well, providing opportunities to find new ways of organizing relationships beyond the norms of monogamy". Ajatus siis on, että kun haastaa yhden normin, on helpompi haastaa toinenkin. Tässä ei siis pidetä jompaakumpaa syynä ja toista seurauksena.

Heti seuraavassa yhteydelle löytyy suunta: "In order for an individual to be able to fully explore kinks in BDSM practices and at the same time respect the boundaries of a partner, non-monogamy emerges as one logical answer." Siis, kun tutkii kinkkejään BDSM:n kautta ja haluaa kunnioittaa partnerin rajoja, polygamia on looginen vastaus. Tästä voidaan olla tietenkin eri mieltä, mutta näin tutkimuksessa haastatellut henkilöt tutkijoiden tulkitsemina ovat sen nähneet.

Haastan ihan hiukan tätä ajatusta, että yhden normin rikkominen madaltaa kynnystä rikkoa muitakin. Siis haastan siinä mielessä, että ei seksuaalisuutta kuitenkaan voi valita tarkoituksena rikkoa yleisiä normeja, ihan kuin tarkoituksena olisi tehdä seksuaalisuudellaan politiikkaa. Silloinhan seksuaalisuus muuttuisi luonteeltaan enemmän yksilön ja yhteiskunnan/yhteisön väliseksi asiaksi eikä yksilön omaksi ominaisuudeksi. Toki ymmärrän, mitä tuossa tarkoitetaan, ja onhan sekin tietysti totta, että moni tukahduttaa seksuaalisuuttaan normien paineessa, mutta kuitenkaan mono ei muutu polyksi vaikka kuinka olisi liberaali ja kyseenalaistaisi normeja. Näin ollen uskoisin, että yleinen liberaali ajattelu voi näyttäytyä monisuhteisuuden lisääntymisenä vain tiettyyn rajaan saakka. Toki on eri asia, mikä se raja sitten olisi, eli kuinka yleinen taipumus monisuhteisuus olisi. Olisi ihan kiinnostavaa tietää, onko tätä tutkittu - mutta esim. joskus käytetyt esimerkit pettämisen yleisyydestä ovat mielestäni huonoja argumentteja. Ei pettäminen muuta suhteen laatua  polysuhteiseksi, vaan kyseessä on edelleen monosuhde, jonka rajoja on vaan rikottu.

Ja tuo lainauksen jälkimmäinen kohta toteutuu lähinnä polysuhteisten kohdalla. Jos henkilö on mono, on hänellä polysuhteen sijaan oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: joko etsii täydellisesti itselle sopivan kumppanin, tai sitten toteaa, että jokainen kink ei ole niin tärkeä, että juuri sitä pitäisi ehdottomasti päästä toteuttamaan. Ainakin itselleni monosuhteisena ei olisi millään lailla tyydyttävä vaihtoehto se, että useammalla kumppanilla olisi kaikilla joitain toivomiani ominaisuuksia, mutta kukaan ei olisi sellainen, jolla olisi ne kaikki. Silloin itse kokisin, että minulla olisi vain useampi epätyydyttävä ja epäsopiva suhde sen sijaan, että olisi vaikkapa yksi oikeasti sopiva ja tyydyttävä. Tämän vuoksi oma ratkaisuni on etsiä oikeasti sopiva ihminen, jonka kanssa ei tunnu mikään suhteen osa-alue jäävän vaillinaiseksi.

Tokihan tähän voi nyt joku kommentoida, että täydellisesti kaikki toiveet täyttävää ihmistä ei välttämättä ole olemassa. Niin, ehkä ei, etenkin, koska niitä toivottuja ominaisuuksia on paljon seksuaalisuuden ulkopuolellakin, mutta tällä kaikki toiveet täyttävällä tarkoitetaankin nyt sellaista, jonka kohdalla ei tunnu siltä, että jotain puuttuu. Ja koska niitä toiveita ja preferenssejä olisi joka tapauksessa paljon, olisi todennäköisesti mahdoton koota edes useammistakaan kumppaneista sellaista ihmispalapeliä, joissa jokainen pienikin toive toteutuu. Joten jopa polysuhteisella tulisi eteen erilaisten valintojen ja priorisointien tilanteita.

Näin omalla kohdallani. Ymmärrän aloittajan kysymystä, sillä on itsestäkin välillä tuntunut, että ainakin täällä Baarin deittipalstalla kovin moni etsii seuraa lähinnä mielessään jokin tietty kink ja sen toteuttaminen ja kokeileminen, tai muuten vaan etsii sessioseuraa tms. Tokihan silloin vaikuttaa siltä, että juuri kukaan ei etsi parisuhdetta. Moni kinky voi myös etsiä kumppania tavallisilla deittipalstoilla tuomatta ilmoituksessa kinkyyttään esiin. Etenkin vähän pehmeämmän, kevyemmän ja vaniljaisemman kinkyn kohdalla tämä voi tuottaa tulosta paremmin kuin se, että omaan deitti-ilmoitukseen täällä tulee vaan lukuisia vastauksia ihmisiltä, jotka etsivät sessioseuraa fantasioidensa toteuttamiseen.

[Mr Birch]

Artikkelin tiivistelmässä nähdään mahdolliseksi yhteys ei-monogamisten suhteiden ja BDSM:n välillä seuraavasti: "The transgression of one norm makes it easier to transgress other norms as well, providing opportunities to find new ways of organizing relationships beyond the norms of monogamy". Ajatus siis on, että kun haastaa yhden normin, on helpompi haastaa toinenkin. Tässä ei siis pidetä jompaakumpaa syynä ja toista seurauksena.

Haastan ihan hiukan tätä ajatusta, että yhden normin rikkominen madaltaa kynnystä rikkoa muitakin. Siis haastan siinä mielessä, että ei seksuaalisuutta kuitenkaan voi valita tarkoituksena rikkoa yleisiä normeja, ihan kuin tarkoituksena olisi tehdä seksuaalisuudellaan politiikkaa.

Proxima Centauri: Kyllä tuossa hyvinkin saattaa olla astian makua eli tutkimuksen lähtökohdat osaltaan muovaavat päätelmiä, varsinkin, kun tuo kohta oli tiivistelmässä.

Mr B

[NaughtyGorgeous]

Sellaisen noston teen tähän keskusteluun, että itse en koe suhteideni olevan mitenkään vajaita, tai että jättäisin mitään takaporttia auki, vaikka poly olenkin.

[Sigmamies]

Tavallaan suhde vaan täydentyy kun omistussuhde päättyy ja jatkuu polynä.

Harva pystyy ylläpitään edes yhtä suhdetta niin viiden ylläpito on vielä vaikeempaa eli kyllä nää polyjutut vajaammiksi jää