Kirjoittaja Aihe: Kuinka kasvetaan kinkyksi  (Luettu 24990 kertaa)

Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2965
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #60 : 16.05.2020, 19:37 »
Ps. Toysnstuff, millä meriiteillä sä kirjoitat "kuinka käytännössä voi jäljittää omaa kinkyihin taipumuksiin johtanutta historiaa"? En kysy vittuillakseni vaan olen vilpittömästi kiinnostunut siitä, miksi koet että kertomasi tapa olisi se "ainoa oikea" tapa?
Voitko näyttää missä kohtaa kirjoitan tämän olevan "ainoa oikea" tapa? En muista kirjoittaneeni tuolla tavoin.
Et kirjoittanut, mutta tekstistäsi saa sen kuvan. Ja vastaisitko kysymykseeni, kiitos.

Hyvä että tunnustit, että se oli vain sinun muodostama mielikuva asiasta eikä minun kirjoittamani väittämä tai minun ajatukseni aiheesta. On aika olennainen ero.

Kysymykseesi: olen yli 10 vuoden ajan paneutunut aiheeseen. Mun rakkain kiinnostuksen kohde elämässä on oppia tuntemaan, miten ihmisen mieli toimii. Haluan oppia tuntemaan, miten ja miksi me ajatellaan, tunnetaan ja toimitaan niinkuin me ajatellaan, tunnetaan ja toimitaan.

Tuo, että kyse on kinkyyden selvittämisestä, ei ole sen kummempi asia kuin minkään muunkaan selvittäminen. Otin sen aiheeksi kun tällä foorumilla voisi olla kiinnostuneita ja omalla kohdallani se on ainakin kantanut paljon hedelmää.

Mennäänpäs takaisin aiheeseen:

Onko joku joskus törmännyt johonkin toisenlaiseen malliin, jolla voisi selvittää mistä se oma kinkyys on peräisin?
Miksi sitä pitäisi selvittää, että mistä se on peräisin? Lisäksi, tuo viimeinen lauseesi alleviivaa jälleen sitä mielikuvaa, että olet mielestäsi luonut ainoan oikean tavan kinkyyden selvittämiseen. Luulen, että se mielikuva on syntynyt myös monelle muulle kuin minulle.

Ja jos nyt tartutaan noihin sanoihin... "Hyvä että tunnustit, että se oli vain sinun muodostama mielikuva asiasta..." Minä en TUNNUSTANUT mitään. Minä KERROIN. Lisäksi tuo "vain sinun" tuossa lauseessa antaa vähättelevän kuvan.

Ei. En edelleenkään vittuile tai lynkkaa toysnstuffia ihmisenä, mutta koetan osoittaa miten sanavalinnoilla on merkitystä mielikuvan rakentumisessa.

toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #61 : 17.05.2020, 00:54 »
Kai sekin on yksi kohta kinkyksi kasvamisessa, että määrittelee itsensä jotenkin poikkeavaksi ja identifioituu kinkyksi.

Uskon, että kaikki ihmiset on pohjimmiltaan 'kinkyjä'.

Jostain syystä toiset sitä puoltaan eivät halua/uskalla/kykene/tmv kohdata, ja sitten on niitä jotka haluaa sitä erikseen oikein korostaa joka tilanteessa saadakseen huomiota tai kokeakseen olevansa erilaisia kuin muut.

Mä vähän luulen, että se kinkyys ois sitä että nauttii - eikä vain "tää on ihan kivaa"-nauttii, vaan "nauttii(!)" - sellasista jutuista, joita pidetään vähän... poikkeavina. Siitä jostain. Esimerkiksi kivun aiheuttamisesta ei "pitäisi" nauttia seksuaalisessa kontekstissa, mutta se voi antaa kyllä nautintoa. Tän voisi sanoa toisenlaisilla termeillä niin, että jos olisi olemassa jotain mitä voi kutsua sadistiseksi vietiksi, niin se on aktiivinen seksuaalisessa yhteydessä. Kuten IKRM tuossa totesi, uskon kanssa että jokaisella ihmisellä on sadistisuutta. [muoks: IKRM ei todennut että jokaisella ihmisellä on sadistisuutta, tämä oli minun jatkopäätelmä hänen kommentistaan - anteeksi epäselvyys] Se tarkoittaa tässä yhteydessä mielihyvän kokemista siitä, kun näkee toisen kärsivän. (Lacanilainen käsitys sadistista on sitten jo erilainen - siinä kuvataan, miksi se Spider-Mänin mielitiettyä haita täynnä olevan tankin päällä ja vieläpä palavassa köydessä roikottava pahis on sadisti) Se on joillekin luontainen tapa purkaa omaa pettymystään, satuttamalla toista kun tuntee että itseen sattuu - henkisesti tai fyysisesti. Mutta seksuaalisuudessa, kun se on mukana seksissä... siinä on ehkä kyse jostain muusta. Silloin se satuttaminen on erotisoitunut ja tuo, mitä kuvailin historian selvittämisellä, olisi väylä etsiä se hetki tai niitä hetkiä, joilloin tuo erotisoituminen tapahtui.

Eli milloin se mielihyvä - nautinto itsessään - liittyi ja yhdistyi satuttamiseen.

Sama masokismin kohdalla.

Oikean ihmisen kohdatessaan tuollainen on varmaan omiaan istuttamaan jos vaikka millaisia mieltymyksiä kasvamaan.

Toisaalta tekisin eron heidän välillään, jotka ovat tosiaan uteliaita ja kokeilunhaluisia/avoimia ja niiden välillä, joille kinkytaipumusten toteuttaminen on pakkomielle tai hyvin selkeä tarve, jota ilman ei esimerkiksi näkisi parisuhdetta mahdollisena. Esimerkiksi sadistien kohdalla tämä voisi mennä niin, että joku tykkää satuttaa, on valmis siihen toisen toiveesta tai kokeillakseen ja pystyy nauttimaan, mutta ei ikinä kokisi tarvetta etsiä itselleen seuraa nimenomaan satutettavaksi. Molempia voinee kutsua sadisteiksi, mutta toiselle kyse on tarpeesta, toiselle lähinnä optiosta.

Mä näkisin miellyttämisen haluun perustuvan toiminnan olennaisesti erilaisena kuin sen, että itsessään nauttii jostakin. Oli sitten kyse naisen (muistetaan se heteronormatiivinen matriisi!) halusta miellyttää kumppaniaan antamalla itsensä tämän käytettäväksi mielihalujensa tyydyttämiseen - vaikkapa sen piiskaamisen kautta - tai miehen halu täyttää naisen toiveita saada nautintoa pepun lätkimisestä; silloin se mielihalu toiminnalle sekä siitä saatava mielihyvä tulee suhteesta tähän kyseiseen toiseen. Mutta silloin, kun tarkastellaan kyseistä yksilöä joka nauttii siitä toiminnasta - sitä miestä, joka haluaa piiskata tai sitä naista, joka haluaa tulla piiskatuksi - päästään siihen kinky-osuuteen. Vaikka näillä kaikilla mainituilla on samalla tapaa olemassa masokistisia ja sadistisia taipumuksia, osana luontaista ihmisyyttään, niin osalla heistä se on "latautunut" seksuaalisesti niin, että siitä itse toiminnasta saadaan seksuaalista mielihyvää, kiihotusta, 'kiksejä'. Se on 'erotisoitunutta'.

Tän vuoksi olisi ehkä hieman turhaa lähteä etsimään 'kinkyyttä' niistä, jotka lahjoittavat itsensä toisen käytettäväksi siksi, että haluavat miellyttää tätä. Koska jos se kinkyys jollain tapaa määritellään - jotta siitä voisi puhua ja jotta sitä voisi etsiä itsestään - niin silloin kaikilla ei sitä olisi. Ainakaan aktiivisena. Odottamassa tai potentiaalisena onkin sitten jo eri juttu.

Jo se, että nainen katsoo jonkin leffan missä näkee naisen sidottuna ja piiskattuna, voisi herättää hänelle toiveen olla tuon naisen asemassa - jolloin se "kinky" "erotisoituminen" tapahtuisi tuon fantasianmuodostuksen hetkellä. Noin niinkuin yksinkertaistettuna.

Voisiko olla, että meitä kinkyjä on aika moneen junaan? Joku voi tosiaan olla syntynyt taipumuksineen ja muistaa leikkineensä jo lapsena kyseenalaisia leikkejä. Joku toinen on havahtunut siihen vanhempana ja ehkä juuri jokin trauma, vuorovaikutussuhde tms. ympätistötekijöissä on laukaissut. Ja jotkut meistä ovat ehkä vain luonteensa puolesta otollista maaperää kaikelle tälle.

Kaunista kaikkia syleilevää ajattelua, joka ei sulje ketään pois ja antaa kaikille tilaa olla mitä ikinä haluavatkaan olla.

Toimii. Omaan tarkoitukseensa. Itse kuitenkin tykkään syy-seuraussuhteiden jäljittämisestä ja sen vuoksi olen sillä kannalla, että se kinkyys kyllä löytyy elämänhistoriasta. Eri asia sitten jos sen alkutekijät on muistamisen ulottumattomissa, imeväisiän ja sitä seuranneiden ensimmäisten elinvuosien kokemuksissa, jotka ei ole enää tavoitettavissa muutakuin seurannaistensa kautta. Oma uskomukseni, joka perustuu siihen mitä olen tähän asti oppinut, on tuon kolumnin tarjoaman käsityksen mukainen: että se mistä me saadaan erityistä nautintoa, on perua meidän elämänkokemuksista. Sidoksissa ajatteluun, sanoihin, tulkintoihin, mielleyhtymiin ja mielen sisältöihin. Psyykkistä - mutta myös yhteydessä fyysisen kanssa.

Ps. uskon myös, että lasten leikit kuvastaa heidän sisäistä maailmaansa. Joka puolestaan on pyrkimystä käsittää ja jäsentää sekä ulkoista maailmaa, että sisäisiä kokemuksia. Ja vielä näiden kahden välistä suhdetta.

Voisiko kinkyilyn nähdä aikuisten leikkinä, jossa edellisten lisäksi on seksuaalisuus otettu mukaan?

Ja mitä tapahtuu tälle kaikelle, jos esitetään kysymys milloin se seksuaalisuus - joka on pohjimmiltaan nautintoa - itseasiassa astuu mukaan?

Mitä jos se tulee mukaan siitä lähtien, kun ensimmäinen tyydytyksen kokemus täyttää meidät. Äidin rinnalla - tai tuttipullolla. Kun saadaan kokea ensimmäiset hyväilyt ja hivelyt, silittelyt, lämpimät suudelmat poskella. Kehoa pehmeästi koskettelevat kädet, jotka pesee lämpimällä vedellä kehoa. Nuo kaikki teot tuntuvat edelleen hyvältä aikuisena. Mutta aikuisena me tunnetaan niiden mukana myös kiihotus. Ehkä se nautinto koettiin lapsena vain erilaisena - tai sitten samanlaisena, mutta siihen on vain tullut jotain lisää matkan varrella. Lisää merkityksiä. Lisää sisältöä. Lisää latautuneisuutta.

toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #62 : 17.05.2020, 01:22 »
Miksi sitä pitäisi selvittää, että mistä se on peräisin? Lisäksi, tuo viimeinen lauseesi alleviivaa jälleen sitä mielikuvaa, että olet mielestäsi luonut ainoan oikean tavan kinkyyden selvittämiseen. Luulen, että se mielikuva on syntynyt myös monelle muulle kuin minulle.

Ja jos nyt tartutaan noihin sanoihin... "Hyvä että tunnustit, että se oli vain sinun muodostama mielikuva asiasta..." Minä en TUNNUSTANUT mitään. Minä KERROIN. Lisäksi tuo "vain sinun" tuossa lauseessa antaa vähättelevän kuvan.

Ei. En edelleenkään vittuile tai lynkkaa toysnstuffia ihmisenä, mutta koetan osoittaa miten sanavalinnoilla on merkitystä mielikuvan rakentumisessa.

Ne ajatukset, mitä me kuvitellaan toisten ajattelevan itsestämme, on meidän omia ajatuksia.

Samoin kuin ne, mitä me ajatellaan toisista ja siitä, miten he ajattelevat.

lemmikki

Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #63 : 17.05.2020, 05:38 »
Entäpä jos se syy-seuraus -suhde on niinkin yksinkertainen kuin "kokeilin" --> "tykkäsin"?

Hyvinkin yleistä varmaan monen taipumuksen tai mieltymyksen kohdalla.

Janetar

Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #64 : 17.05.2020, 08:09 »
Olen löytänyt kinkyilyn vasta myöhemmällä iällä tarpoen tapaamisissa ja sessioissa yrityksen, erehdyksen ja onnistumisen kautta uteliaana ja nälkäisenä. Olen poiminut mukaan itselleni oikealta tuntuvia asioita ja onnistunut luomaan jonkinlaista mielikuvaa siitä, mihin suuntaan koen tarvetta ja halua edetä.

Mielestäni alkuperäinen kirjoitus antoi käyttökelpoisia näkökulmia ja vaihtoehtoisia työkaluja lähteä pohtimaan, miksi tietoisesti valitsemani tai huomaamatta mukaan tarttuneet asiat tuntuvat juuri niin oikeilta. Myös linkattu seksuaalihistoriaa käsittelevä kysymyslista sopii sen yhteyteen mainiosti itsetutkiskelun välineeksi. Aina omien ajatusten ja reaktioiden syistä ei pääse selvyyteen, mutta jos löytyy jonkinlainen yhteys menneisyyden kokemuksiin voi se avata portin syvempään oman itsen tutkiskeluun, jonka myötä on mahdollista kehittyä haluamaansa suuntaan. Switchinä eri roolien herättämiä erilaisia tuntemuksia on myös mielenkiintoista tutkailla.

Kiitos alkuperäiselle kirjoittajalle Kuinka kasvetaan kinkyksi -aiheen nostamisesta pohdintaan ❤ Olisi mielenkiintoista lukea muiden kirjoituksia itse aiheesta. Yleensä täällä olevat kirjoitukset ovat ajatuksia herättäviä ja auttavat myös oman kinkyidentiteetin tutkailemisen etenemisessä.

Snooch86

Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #65 : 17.05.2020, 09:51 »
Se aiemmin linkattu seksuaalianamneesi on todella mainio työkalu, ja itse aiheena seksuaalisuuteen ja erilaisiin seksuaalisiin mielleyhtymiin kasvaminen on mielenkiintoinen. Valitettavasti kolumni sortuu yleistyksiin ja post hoc vinoumaan, ja olisi toiminut paljon paremmin henkilökohtaisena pohdintona siitä että miltä itsestä tuntuu, ja miten itsellä asiat assosioituvat. Eli vähän niin kuin monien Freudin teorioidan kanssa kävi, että kyseiset teoriat kertoivat enemmän hänen suhteestaan omaan äitiinsä ja penikseensä, kuin ihmisen psykologiasta yleensä. Tällaisenaan kaikki varsinaiset oivallukset hukkuvat sen yleistyksen sekamelskaan. Tällaisenaan en ihmettele että kirjoitus on suorastaan ärsyttävä ja turhauttava monelle ja kommentoinnissa paistaa läpi lähinnä kolumnistin pätemisen halu. Wiki-artikkeleiden käyttäminen viittaamisessa on yleensä huono tapa, mutta tällä kertaa ne riittävät mainiosti:

https://rationalwiki.org/wiki/Post_hoc,_ergo_propter_hoc
https://www.logicallyfallacious.com/logicalfallacies/Hasty-Generalization
https://www.psychologytoday.com/intl/basics/dunning-kruger-effect


toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #66 : 17.05.2020, 23:25 »
Valitettavasti kolumni sortuu yleistyksiin ja post hoc vinoumaan,

Mikäli ei kirjoita tapauskertomusta - itsestä tai toisesta - joutuu kirjoittamaan yleisellä tasolla. Kun kyse on psyykkisistä toiminnoista niin yleistykset ovat aivan paikallaan. Tietynlaiset mielet toimivat hieman eri tavalla suhteessa kieleen, mutta näiden osuus on sen verran pieni että ei ole tarpeen nyt ottaa niitä erilliseen käsittelyyn. Sitäpaitsi oma tuntemus niistä ei ole riittävällä tasolla, että minun kannattaisi siitä aiheesta puhua sen enempää. Noin muutoin: psyyken kehittyminen ja sen toiminnot ovat meillä sen verran samanlaisia, että niistä puhuminen tällä tavalla on mielestäni täysin aiheellista.

Jos sulla on esittää eriävä näkemys tästä, kuulisin sen mielelläni.


ja olisi toiminut paljon paremmin henkilökohtaisena pohdintona siitä että miltä itsestä tuntuu, ja miten itsellä asiat assosioituvat.

Tämän vaihtoehdon poissulkeminen oli tietoinen valinta. Se olisi ollut helppo tapa esittää, kuinka tämä toimii käytännössä, mutta yksityisyyden vuoksi se ei ollut käypä ratkaisu.

Eli vähän niin kuin monien Freudin teorioidan kanssa kävi, että kyseiset teoriat kertoivat enemmän hänen suhteestaan omaan äitiinsä ja penikseensä, kuin ihmisen psykologiasta yleensä.

Ahaa? Haluaisitko hieman avata tätä ja täsmään, mitä ovat nämä monet Freudin esittämät teoriat, jotka eivät kerro ihmisen psykologiasta niinkään, vaan enemmän hänen suhteesta omaan äitiinsä ja penikseensä?

Olen muuten lukenut Freudin suomennetun tuotannon yhtä tai kahta kirjaa lukuunottamatta, joten voit esittää aiheesta ihan niin tarkkoja analyyseja, kuin vain haluat. Odotan mielenkiinnolla.

toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #67 : 17.05.2020, 23:35 »
Entäpä jos se syy-seuraus -suhde on niinkin yksinkertainen kuin "kokeilin" --> "tykkäsin"?

Hyvinkin yleistä varmaan monen taipumuksen tai mieltymyksen kohdalla.

Mun piti kehua jo tuota sun aikaisempaa kirjoitusta oivaltavuudesta, mutta innostuin sitten liikaa kirjoittamisesta, että unohtui. Nyt voin kehua kerralla kahdesti.

Niin, entäpä jos se onkin vain tykkäämistä siitä, että on kivaa kun nahka lätsähtää pyllylle, kun tukistetaan, kun kuristetaan. Saa antaa itselleen luvan nauttia siitä, että toinen hallitsee, kurittaa, ottaa miten haluaa? En tiedä, mitä subin asemassa tuntee. Toisen osapuolen tuntemuksia tiedän sitten paremmin.

Mitä sä arvelet, että jos joku alkaa näistä jutuista pitämään, niin onko se aina ollut siellä olemassa ja odottamassa, vai onko se jonkin uuden asian syntymistä? Löytyykö silloin joku täysin uusi makuelämys? Vai onko se kuin jonkin sellaisen ruokalajin syömiseen opettelua, tottumista tai sen löytämistä, joka yhtäkkiä maistuukin hyvältä?

Tällanen vertaus on musta ontuva, koska seksuaalisuus ei ole tyhjä taulu. Kuten tän kolumnin sekä tuossa aiemmin esitettyjen lisäysten on ollut tarkoitus kuvata, seksuaalisuus on jotain mikä muodostuu: rakentuu, kehittyy, muuntuu. Se mikä ei vielä ollut sallittua olla nautinnollista, tulee nautinnolliseksi. Voidaanko me tehdä nenän kaivamisesta eroottista leikkiä, jos aletaan sitä yrittämään? Vai onko näissä jutuissa, mitä kukin ottaa omaksi kinkyksi nautinnokseen, väistämättä jotain historiaa takanaan? Jotain liittymiä muuallekin, kuin itse tapahtumaan?

Eikö se, kun alkaa nauttimaan "kokeilemalla", tapahdu väistämättä suhteessa johonkin? Voisin kuvitella sellaisen spekulatiivisen skenaarion, jossa eliminoidaan toisen ihmisen läsnäolo - jolloin kokeilukaan ei tapahdu suhteessa toiseen ihmiseen - ja tämä "kinky" toiminto tehdään aivan itsekseen. Mutta jotta voitaisiin eliminoida psyykkisestä eli sisäisestä maailmasta se toisen läsnäolo, niin ettei tämä uuden asian kokeileminen olisi millään tavalla kytköksissä jonkin aiemmin sopimattomaksi, kielletyksi, likaiseksi, tuhmaksi, jännittäväksi tai muutenkaan yhtään millään tapaa merkityksiä itseensä saaneeseen toimintoon, on jo aika vaikeata.

Sen toiminnon pitäisi olla täysin uusi asia, ilman että ihminen olisi millään tapaa ollut liittänyt siihen mielikuvia aikaisemmin. Koko elämänsä aikana. Mä en keksi, mitä tämä voisi olla.

Mitä sulla Lemmy oli mielessä, kun ajattelit tällaista? Ehkä se helpottaisi asian pohdintaa.

toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #68 : 17.05.2020, 23:41 »
Switchinä eri roolien herättämiä erilaisia tuntemuksia on myös mielenkiintoista tutkailla.

Onko sinulla käynyt niin, että näiden roolien kautta olet sallinu itsellesi laajempaa tunnekirjoa ja tunneilmaisua muissakin toimintaympäristöissä, kuin seksuaalisissa kanssakäymisissä? Tää on aika henkilökohtaista utelua, ohita jos tuntuu siltä. Tarkoitan että jos on esimerkiksi subina alistumishaluinen, mutta dommena nauttii hallitsemisesta ja vaikka sadistisuudestakin, niin onko nämä tunteet ja mieliteot saaneet näkyä sun arkielämässä myös ennen kinkyilyjuttuja? Tai ovatko ne alkaneet saada lupaa näkyä sen myötä, kun niihin on tutustunut paremmin kinkyilyn kautta?

latexbun

  • Vieras
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #69 : 18.05.2020, 00:22 »
Oikea vastaus taitaa olla: runkkasin esipuberteetti-ikäisenä tätini punaisia korkokenkiä sovittaessani. Myöhemmin ihmettelin vuosikausia aivan hämilläni tiedostamatta haluani piiskata perseen punaiseksi.

Lopulta ilmaisterapiassa miehen opastuksella muistin tätini punaiset korkokengät ja hyväksyin itseni. Vai hyväksyinkö? Toisaalta olin jo saanut useita emätinorgasmeja, olinko sittenkin jo kasvanut naiseksi? Vain miespuolinen enkeliterapeuttini voi sen minulle kertoa.


Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2965
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #70 : 18.05.2020, 00:50 »
Miksi sitä pitäisi selvittää, että mistä se on peräisin? Lisäksi, tuo viimeinen lauseesi alleviivaa jälleen sitä mielikuvaa, että olet mielestäsi luonut ainoan oikean tavan kinkyyden selvittämiseen. Luulen, että se mielikuva on syntynyt myös monelle muulle kuin minulle.

Ja jos nyt tartutaan noihin sanoihin... "Hyvä että tunnustit, että se oli vain sinun muodostama mielikuva asiasta..." Minä en TUNNUSTANUT mitään. Minä KERROIN. Lisäksi tuo "vain sinun" tuossa lauseessa antaa vähättelevän kuvan.

Ei. En edelleenkään vittuile tai lynkkaa toysnstuffia ihmisenä, mutta koetan osoittaa miten sanavalinnoilla on merkitystä mielikuvan rakentumisessa.

Ne ajatukset, mitä me kuvitellaan toisten ajattelevan itsestämme, on meidän omia ajatuksia.

Samoin kuin ne, mitä me ajatellaan toisista ja siitä, miten he ajattelevat.

Hyvin väistit vastuun omista sanavalinnoistasi. Et sotten pysty missään asiassa joustamaan tai myöntämään sortuneesi ylimielisyyteen.

lemmikki

Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #71 : 18.05.2020, 01:39 »
Entäpä jos se syy-seuraus -suhde on niinkin yksinkertainen kuin "kokeilin" --> "tykkäsin"?

Hyvinkin yleistä varmaan monen taipumuksen tai mieltymyksen kohdalla.

Mun piti kehua jo tuota sun aikaisempaa kirjoitusta oivaltavuudesta, mutta innostuin sitten liikaa kirjoittamisesta, että unohtui. Nyt voin kehua kerralla kahdesti.

Niin, entäpä jos se onkin vain tykkäämistä siitä, että on kivaa kun nahka lätsähtää pyllylle, kun tukistetaan, kun kuristetaan. Saa antaa itselleen luvan nauttia siitä, että toinen hallitsee, kurittaa, ottaa miten haluaa? En tiedä, mitä subin asemassa tuntee. Toisen osapuolen tuntemuksia tiedän sitten paremmin.

Mitä sä arvelet, että jos joku alkaa näistä jutuista pitämään, niin onko se aina ollut siellä olemassa ja odottamassa, vai onko se jonkin uuden asian syntymistä? Löytyykö silloin joku täysin uusi makuelämys? Vai onko se kuin jonkin sellaisen ruokalajin syömiseen opettelua, tottumista tai sen löytämistä, joka yhtäkkiä maistuukin hyvältä?

Tällanen vertaus on musta ontuva, koska seksuaalisuus ei ole tyhjä taulu. Kuten tän kolumnin sekä tuossa aiemmin esitettyjen lisäysten on ollut tarkoitus kuvata, seksuaalisuus on jotain mikä muodostuu: rakentuu, kehittyy, muuntuu. Se mikä ei vielä ollut sallittua olla nautinnollista, tulee nautinnolliseksi. Voidaanko me tehdä nenän kaivamisesta eroottista leikkiä, jos aletaan sitä yrittämään? Vai onko näissä jutuissa, mitä kukin ottaa omaksi kinkyksi nautinnokseen, väistämättä jotain historiaa takanaan? Jotain liittymiä muuallekin, kuin itse tapahtumaan?

Eikö se, kun alkaa nauttimaan "kokeilemalla", tapahdu väistämättä suhteessa johonkin? Voisin kuvitella sellaisen spekulatiivisen skenaarion, jossa eliminoidaan toisen ihmisen läsnäolo - jolloin kokeilukaan ei tapahdu suhteessa toiseen ihmiseen - ja tämä "kinky" toiminto tehdään aivan itsekseen. Mutta jotta voitaisiin eliminoida psyykkisestä eli sisäisestä maailmasta se toisen läsnäolo, niin ettei tämä uuden asian kokeileminen olisi millään tavalla kytköksissä jonkin aiemmin sopimattomaksi, kielletyksi, likaiseksi, tuhmaksi, jännittäväksi tai muutenkaan yhtään millään tapaa merkityksiä itseensä saaneeseen toimintoon, on jo aika vaikeata.

Sen toiminnon pitäisi olla täysin uusi asia, ilman että ihminen olisi millään tapaa ollut liittänyt siihen mielikuvia aikaisemmin. Koko elämänsä aikana. Mä en keksi, mitä tämä voisi olla.

Mitä sulla Lemmy oli mielessä, kun ajattelit tällaista? Ehkä se helpottaisi asian pohdintaa.

Niin. Omalla kohdallani kai kaikki fyysinen on aina kiehtonut. Saan kiksejä rajoilla käymisestä ja itsensä haastamisesta. Olipa kyse sitten seksistä, liikunnasta tai jostain muusta. Etenkin fyysisissä jutuissa tuo korostuu.

En mä tunnistanut itsessäni ikinä tarvetta valtasuhteelle. Ei minulla ole ollut tiedostettua tarvetta alistua. Mutta joku alttius sille kai on ollut olemassa. Olen miellyttämisenhaluinen ihminen ja valtasuhteessa se on hurjan paljon selkeämpää: saa ikään kuin palautteen ja selkeitä tilauksia.

En usko, että nämä ominaisuudet olisivat ilmestyneet minuun vasta suhteessa. Varmaan jotain sisäsyntyistä on tarvinnut olla, että kaikki on päässyt kasvamaan. En ole osannut pitää mitään kiellettynä, jännänä, likaisena, vääränä tai tuhmana. Sen sijaan olen kokenut halua kokeilla erilaisia juttuja - etenkin sellaisia, joiden tiedän olevan haastavia ja/tai ilahduttavan minulle tärkeää ihmistä. Itse asiaan olen ennen kokeilemista voinut suhtautua hyvinkin neutraalisti.

Minun taipumukseni olisivat kuitenkin voineet jäädä pimentoonkin. En minä vaniljana kokenut mitään tyhjyyden tunnetta tai kaivannut jotain määrittelemätöntä lisää seksielämääni. Ainoa merkki alistumistaipumuksesta silloin taisi olla se, että ärsyynnyin ja olin täysin haluton vastaamaan kysymyksiin koskien sitä, mitä minä haluan. Minä kun halusin ennen kaikkea, ettei minulta kyseltäisi sellaista vaan mentäisiin omat halut edellä.

Suurin osa kinkyiksi laskettavista taipumuksistani on syntynyt aika kypsällä iällä ja kokeilun/keskustelun kautta. Ei siksi, että käsittelisin jotain omia sisäisiä demonejani tai traumojani seksuaalisuuden kautta. Siksi uskoisinkin, että meitä tosiaan on useampaan junaan. Toisille kysymys on tarpeista. Jostain, mitä on selkeä tarve päästä purkamaan suhteissa. Toisille taas nämä ovat asioita, joita on valmis kokeilemaan tai ottamaan vastaan toista miellyttääkseen tai vain tietääkseen, miltä jokin tuntuu. Jälkimmäisessä uskon parisuhteen laadun ja tiettyjen luonteenpiirteiden olevan henkilökohtaista kehitystä olennaisemmassa osassa. Toki voi kysyä, että mistä ne luonteenpiirteet sitten ovat peräisin. Väittäisin kuitenkin, että niitä voisi toteuttaa monin muinkin tavoin elämän eri osa-alueilla ja esimerkiksi valtasuhteissa ne pääsevät oikeuksiinsa.

Enkä usko tässä karkeaan D/s-tai sadisti/masokisti - jakoon. Monella kun tuo subbailu tuntuu olevan tarve, joka puskee läpi, vaikka esimerkiksi olisi muutoin toimivassa parisuhteessa tms. On tarve alistua. Elämästä puuttuu jotain ilman sitä, eikä mikään muu tunnu toimivan korvikkeena.

Bdsm:n valtavirtaistuessa yhä useampi innostuu siitä, koska se on aika trendikästäkin. Tai kipinä voi lähteä elokuvista, kaveripiiristä tai jostain muusta. Pari vuotta sitten pikkuisia alkoi ilmaantua tännekin kuin sieniä sateella. Kinkypiireissä ilmiö levisi kulovalkean tavoin niidenkin keskuudessa, jotka olivat itsensä jo aiemmin kinkyksi määritelleet. Näitäkin sivustoja selatessa voi syntyä uusia kiinnostuksenkohteita. Vähän kuin shoppaillessa usein alkaa "tarvita" kaikenlaista, jota ei tiennytkään tarvivansa. Jollekin hyvä myyjä tai mainos saa synnytettyä tarpeen, jollekin se tarve on syntynyt selkeän, arjessa havaitun puutteen myötä.

toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #72 : 18.05.2020, 18:29 »
Hyvin väistit vastuun omista sanavalinnoistasi. Et sotten pysty missään asiassa joustamaan tai myöntämään sortuneesi ylimielisyyteen.

Ne oli ihan tarkkaan valittuja sanoja. Aivan kohdallaan.

Kun ensin väität valheellisesti, että mä uskon tuon esittämäni tavan olevan ainoa oikea tapa, niin sen jälkeen oli hyvä että tunnustit virheesi ja etten mä niin kirjoittanutkaan. Vaati tosin, että huomautin siitä.

toysnstuff

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 526
  • Sinä antaudut, minä pidän sinusta huolen
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #73 : 18.05.2020, 19:03 »
Heh. Hyvä vastaus. Sanoin tosin itsekseni ääneen, tekstisi luettua, että "mä en usko noin yksinkertaiseen maailmaan."

Toisinsanoen, en usko että on ilmiöitä jotka ovat erillään. Kokeillaas, jos voisin havainnollistaa tätä sun kirjoituksen kautta.

Niin. Omalla kohdallani kai kaikki fyysinen on aina kiehtonut. Saan kiksejä rajoilla käymisestä ja itsensä haastamisesta. Olipa kyse sitten seksistä, liikunnasta tai jostain muusta. Etenkin fyysisissä jutuissa tuo korostuu.

Tällaisen kohdalla esimerkiksi lähtisin selvittämään, mistä tuo on peräisin. Ja miten se on nivoutunut seksiin ja mielihyvään. Onko toiminta ollut suhteessa johonkin toiseen, alunperin. Tai omaan ideaaliin. Onko se ollut nauttimista vai itsensä pakottamista luonteeltaan. Jne. jne. Eli mikä merkitys sillä fyysisellä jutulla on just sulle - koska kaikille se on kuitenkin omalla tapaa erilainen.

En mä tunnistanut itsessäni ikinä tarvetta valtasuhteelle.

Valtasuhteet on ihan sisäänrakennettu osa ihmisyyttä, alkaen vauvan ja äidin välisestä suhteesta. Sekä kahdenvälisessä että ryhmiä sisältävissä tilanteissa on mukana epätasapaino osapuolten välillä. D/s-asetelma on tämän korostamista ja viemistä pisimmälle (noh, voihan sitä pidemmällekin viedä...). Mutta tuo sana, mitä käytit, on osuva. Tunnistaminen.

Saanko kysyä, vähän off-topikkina, oletko sä herkkä havaitsemaan vallankäyttöä ja valtasuhteita?

Ei minulla ole ollut tiedostettua tarvetta alistua. Mutta joku alttius sille kai on ollut olemassa. Olen miellyttämisenhaluinen ihminen ja valtasuhteessa se on hurjan paljon selkeämpää: saa ikään kuin palautteen ja selkeitä tilauksia.

Kuulostais jatkumolta. Jos haluaisi miettiä, onko tälle nykypäivän seksuaalisuudelle perustaa varhaisemmissa kokemuksissa, voisi palta sinne teini-ikään ja kauemmaskin - miten kuvitteli itsensä suhteeseen poikiin, tai jopa omaan isään. Tutkiskella, onko siellä asetelmalle "originaalia" - jotain, minkä mukaiseksi se on myöhemmin onnistuttu muodostamaan.

En usko, että nämä ominaisuudet olisivat ilmestyneet minuun vasta suhteessa. Varmaan jotain sisäsyntyistä on tarvinnut olla, että kaikki on päässyt kasvamaan. En ole osannut pitää mitään kiellettynä, jännänä, likaisena, vääränä tai tuhmana. Sen sijaan olen kokenut halua kokeilla erilaisia juttuja - etenkin sellaisia, joiden tiedän olevan haastavia ja/tai ilahduttavan minulle tärkeää ihmistä. Itse asiaan olen ennen kokeilemista voinut suhtautua hyvinkin neutraalisti.

Eikö sulla ollut nuorena, teini-iässä, mitään juttuja kielletyn ja likaisen kanssa? Siis näiden juttujen, minkä kanssa valtaosa teineistä painii. Sekä oman kehonsa, että ennen kaikkea omien ajatustensa suhteen.

Minun taipumukseni olisivat kuitenkin voineet jäädä pimentoonkin. En minä vaniljana kokenut mitään tyhjyyden tunnetta tai kaivannut jotain määrittelemätöntä lisää seksielämääni. Ainoa merkki alistumistaipumuksesta silloin taisi olla se, että ärsyynnyin ja olin täysin haluton vastaamaan kysymyksiin koskien sitä, mitä minä haluan. Minä kun halusin ennen kaikkea, ettei minulta kyseltäisi sellaista vaan mentäisiin omat halut edellä.

Jos sopii kysyä, niin halusitko sä olla se joka toimii toisen nautinnon välineenä?

Vai voisko tuota kuvailla niin, että halusit nauttia sen toisen halusta?

Suurin osa kinkyiksi laskettavista taipumuksistani on syntynyt aika kypsällä iällä ja kokeilun/keskustelun kautta. Ei siksi, että käsittelisin jotain omia sisäisiä demonejani tai traumojani seksuaalisuuden kautta. Siksi uskoisinkin, että meitä tosiaan on useampaan junaan. Toisille kysymys on tarpeista. Jostain, mitä on selkeä tarve päästä purkamaan suhteissa. Toisille taas nämä ovat asioita, joita on valmis kokeilemaan tai ottamaan vastaan toista miellyttääkseen tai vain tietääkseen, miltä jokin tuntuu. Jälkimmäisessä uskon parisuhteen laadun ja tiettyjen luonteenpiirteiden olevan henkilökohtaista kehitystä olennaisemmassa osassa. Toki voi kysyä, että mistä ne luonteenpiirteet sitten ovat peräisin. Väittäisin kuitenkin, että niitä voisi toteuttaa monin muinkin tavoin elämän eri osa-alueilla ja esimerkiksi valtasuhteissa ne pääsevät oikeuksiinsa.

Tuolla kuvailemallasi tavalla voi yrittää luoda eron menneisyyden ja nykyisyyden välille. Olen itse samalla tapaa kokeilujen ja keskustelujen kautta alkanut toteuttaa näitä juttuja. Mutta aloin myös jossain vaiheessa etsimään niiden juuria - huomattuani, että tässä toiminnassa toistuu aivan samalla tapaa ne ilmiöt, mitä ihmisellä kaikessa muussakin toiminnassa toistuu: eletty elämä näkyy ja toistuu siinä, mitä nykyhetkessä tekee. Miten ajattelee, tuntee ja toimii. Seksuaalisuus ei ole erillään ihmisestä, vaan itseasiassa hyvin paljon yksilöllisyyden ytimessä.

Kun sitten tuo ovi aukeni raolleen ja aloin siitä kuikuilemaan sisään, alkoi koko kinkyily näyttäytyä hiljalleen eri valossa.

Mutta voi sen oven pitää suljettunakin. Tämän mun kolumnin tarkoitus oli kertoa, miten sitä saa avattua - jos niin haluaa tehdä.

Enkä usko tässä karkeaan D/s-tai sadisti/masokisti - jakoon. Monella kun tuo subbailu tuntuu olevan tarve, joka puskee läpi, vaikka esimerkiksi olisi muutoin toimivassa parisuhteessa tms. On tarve alistua. Elämästä puuttuu jotain ilman sitä, eikä mikään muu tunnu toimivan korvikkeena.

Minusta on tosi mielenkiintoista selvitellä ja löytää syitä sille, miksi johonkin asiaan on tarve. Sekä tuollaiset toteamukset kuin "elämästä puuttuu jotain ilman sitä, eikä mikään muu tunnu toimivan korvikkeena" on oikea herkkupala mulle: mikä se jokin on, mistä se on syntynyt alkujaan, mitä se tarjoaa, mitä tarkoitusta se palvelee (psyykessä). Mitä kaikkia korvikkeita on kokeiltu siihen ja miten ne liittyvät alkuperäiseen puutteeseen, jota yritetään paikata. Vai onko se jonkin asian toistamista, "repetition".

Pavlovimainen kuolareaktio.

Bdsm:n valtavirtaistuessa yhä useampi innostuu siitä, koska se on aika trendikästäkin. Tai kipinä voi lähteä elokuvista, kaveripiiristä tai jostain muusta. Pari vuotta sitten pikkuisia alkoi ilmaantua tännekin kuin sieniä sateella. Kinkypiireissä ilmiö levisi kulovalkean tavoin niidenkin keskuudessa, jotka olivat itsensä jo aiemmin kinkyksi määritelleet. Näitäkin sivustoja selatessa voi syntyä uusia kiinnostuksenkohteita. Vähän kuin shoppaillessa usein alkaa "tarvita" kaikenlaista, jota ei tiennytkään tarvivansa. Jollekin hyvä myyjä tai mainos saa synnytettyä tarpeen, jollekin se tarve on syntynyt selkeän, arjessa havaitun puutteen myötä.

Tämä on totta, meillä on sosio-kulttuurilliset trendit. Mutta näitäkään en näe pelkkinä ilmiöinä, jotka olisivat erillään ihmisten tarpeista. Ne palvelevat jotain, joka on siellä sisässä - jokaisessa yksilössä. Ne voivat antaa fantasian kautta itselle jonkin aseman suhteessa toiseen, tai ne voivat toimia jonkin sisäisen mielikuvan manifestoitumana, kun niitä toteuttaa. Se voi olla samaistumista johonkin, tai sillä voidaan hallita välillisesti omaa mieltä ja sen toimintaa (kuten vaikkapa urheilussa, se alistettuna oleminen voi tuottaa sisäistä rauhaa - toisessa itse kontrolloi itseä, toisessa joku ulkopuolinen. Kirjoitin tästä blogitekstissäni).

Jos sallitaan tehdä se ero "kinkyn" ja sen välillä, joka katsoi 50Shadesin ja haki urheilukaupasta ratsupiiskan että sai poikaystävältä pari iskua pepulle, niin kyllä mä uskon sen perusteella, mitä olen nähnyt, kokenut ja lukenut (mukaanlukien tämä foorumi), että ei kinkyksi noin vain satuta tulemaan. Eikä edes syntymään. Mutta tästä voinee käydä argumentointia ja debattia ehkä jossain toisessa ketjussa.

Taidanpa laittaa siltä varalta sellaisen pystyyn, jos joku kokee palavaa intoa kommentoida asiasta. https://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=27763.0


Jokatapauksessa, näiden mun vastausten tarkoitus ei ollut Lemmy lähteä hakemaan sulta niinkään vastauksia, vaan näyttää ne kysymykset, joilla itse lähden aina kyseenalaistamaan tällaista ajattelua. Sellanen kokemus mulla on, että langat johtaa aina jonnekin. Ja sanat toimii siinä johdattajina - etenkin jos muistot on piilossa.

Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2965
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Kuinka kasvetaan kinkyksi
« Vastaus #74 : 18.05.2020, 19:12 »
Hyvin väistit vastuun omista sanavalinnoistasi. Et sotten pysty missään asiassa joustamaan tai myöntämään sortuneesi ylimielisyyteen.

Ne oli ihan tarkkaan valittuja sanoja. Aivan kohdallaan.

Kun ensin väität valheellisesti, että mä uskon tuon esittämäni tavan olevan ainoa oikea tapa, niin sen jälkeen oli hyvä että tunnustit virheesi ja etten mä niin kirjoittanutkaan. Vaati tosin, että huomautin siitä.

Jestas, että voi ihmisellä mennä ohi pointti.  ;D

Mä en ole virhettä tehnyt missään kohdassa. Olen lukenut tekstisi ja muodostanut sen perusteella mielikuvan siitä, mitä ajat takaa. Jos se olisi virhe, kaikki lukijat tekisivät virheitä koko ajan. Ja olisi olemassa jokin totuuskomissio, joka päättäisi mitkä johtopäätökset ovat oikein minkäkin tekstin kohdalla.

Joten sori, mutta olet ihan samalla viivalla kuin me kaikki muutkin.  ::)