Kirjoittaja Aihe: Korkkarifetissi. Miesten juttu vai kipristelyttääkö myös naisia?  (Luettu 6346 kertaa)

MixMox

Korkokengät ovat yleinen seksuaalinen symboli ja korkkarifetissi tiedetään yleisesti miesten jutuksi. Onko olemassa naisia, joille korkokengät, niiden näkeminen tai niillä kävely ovat se ”ykkösjuttu”, eivätkä pelkästään seksikäs näyttävä lisä kokonaispaketissa?

Olen elämäni aikana kohdannut muutaman tosi fanaattiselta vaikuttavan korkkarinaisen, mutta en ole kyennyt selvittämään, onko kyseessä henkilökohtainen tyyli, jostain miespuolisesta kumppanista johtuva toimintamalli, vai jotain henkilökohtaisempaa ja vahvempaa seksuaalisuuteen liittyvää, jopa fetissi?

Jos oletetaan, että korkkarifetissi naisella olisi, haluaisiko hän käyttämään niitä mahdollisimman paljon myös arjessa, vai pitäisikö käyttöä rajoitta, ettei yllättävä tai pieni jatkuva kiihotus häiritsisi normaalielämän tilanteita?

Ihan vain pohdiskelen, mutta mielellään lukisin myös kommentteja ”asiantuntijoilta” tai näitä asiantuntijoita tuntevilta. Tuollaisen symbioottisen parin muodostuminen olisi kyllä uskomattoman mainio juttu. Yhteistä harrastusta voisi toteuttaa lähes milloin vain ja missä vain. Naisten puolella vaikuttaisi suorastaan laittoman helpolta, jos voisi vetää stay upit ja korkkarit jalkaan ja lähteä pylly pystyssä vaikka Stockalle ostosten yhteydessä ”harrastamaan seksiä” yksin tai kavereiden kanssa.
« Viimeksi muokattu: 26.03.2021, 08:42 kirjoittanut MixMox »

nulheels

Kelpaako ristiinpukeutujan ajatukset, vaikken (fyysisesti ja täysin henkisesti) nainen olekaan?

Tyttöillessä haluan mennä ja pyrin menemään täydestä. Silloin mulla on "tyttömoodi" päällä, eli mun ajatukset on erilaisia ja teen asioita eri tavalla kuin "miesmoodissa". Tää voi kuulostaa teennäiseltä tai tyhmältä, mut miehenä en tekis joitain asioita joita teen tyttöillessä. Esim. en tykkää tanssimisesta, mut tyttönä voisin hyvinkin tanssia vaikka klubilla.

Korot on mun fetissi ja ykkösjuttu, ja varmaan suurin syy siihen miks aloitin tyttöilyn. Miehenä tykkään ihailla muiden korkoja, tyttönä tykkään myös pukeutua niihin ja käyttää niitä. Tyttöillessä harvoin käytän muita kenkiä kuin korkkareita, myös arkena ja töissä (onneksi teen toimistotöitä). Fetissistä ei oo oikeastaan aiheutunut haittaa, mutta välillä tulee työnteon sijaan ihailtua kenkiä, tai käytyä ylimääräisillä kävelyillä koska se vaan on niin ihanaa (mikä tosin on hyväks kun tekee pääosin istumatyötä).

Jouni

  • Smurffit
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1388
  • Energiahoitaja-(: Sadisti.
  • Galleria
    • Aikuiseksi
Meillä korkkarit on kyllä molempien innostuksen kohteena.
Ihan toteamuksena tähän itse asiaan: Vaikka kuinka haluaisin ajatella kaikkien upeiden Domina-henkilöiden käyttävän korkkareita vain miellyttääkseen muita, en usko näin olevan-(: :love:

Fia

  • Vieras
Korkokengät.  :love:
Tykkään niistä siis ihan noin niin kuin esinemuotoilullisista lähtökohdista eli kaunis korkokenkä on minusta itsessään esteettinen objekti, jota on kiva katsella. Koriste.

Symbolina korkokengät edustavat minulle iloittelevaa feminiininistä seksuaalisuutta. Arkijalkinehan ne eivät lähtökohtaisesti ole, joten korkoihin liittyy myös assosiaatio juhlimiseen ja arjesta irroittautumiseen.

Korkojen funktio on muuttaa käyttäjän tapaa kävellä ja liikkua, tehdä liikekielestä esteettisempää, eroottisempaa, performatiivista, tanssillista. Niinpä on myös ilo katsella koroilla liikkujaa ja erityisesti hänen jalkojaan, esille nousevia pohkeen kaaria ja varvastusasennon muuttamaa pakaran kaarta. Rakastan myös sitä tunnetta, miten koroilla keekoilu vaikuttaa omaan liikekieleeni.

Korkeat korot naisilla sekoittavat pääni, mutta mies joka taitaa koroilla kävelyn suveneeristi vasta saakin sydämen pompahtelemaan ilosta.  :love:

Korkeat korot. Ihan hullu idea. Eli mahtavuutta.

EDIT: Aloittajan kysymykseen vastaan ehkä arkisen ankeasti, että vaikka multa ehdottomasti korkkarifetissi löytyykin, arjessa mulla on lopultakin (todella) korkeat korot melko harvoin. Teen sellaista työtä ja muutenkin elän pienten lasten äitinä sellaista arkea, että koroille on siinä melko harvoin sijaa.

Toisaalta tykkään muutenkin nimeomaan "pyhittää" korkoilun spesiaaleihin hetkiin. Muutenkin on ehkä niin, että vaikka olenkin cis-nainen, mulle "tyttöily" on oikeastaan harrastus siinä kuin kai tyttöileville miehillekin. Toki meikkaan ja pukeudun naisellisesti arjessakin, mutta tykkään myös ottaa sellaisia hetkiä kun tälläydyn oikein kunnolla korkoineen, verkkosukkiksineen, meikkeineen, mekkoineen, kampauksineen, mahd. fetissiasuineen jne. Arki on sitten arkisempaa.

Aina ei voi olla karkkipäivä. Mutta toisaalta kerran kuussa voi ihan hyvin syödä vaikka koko päivän täytekakkua.  ;D

PPS. Mainittakoon vielä, että kun aikoinaan tein edustustyötä, jossa käytin korkokenkiä kokonaisia työpäiviä, hankin kyllä käyttöön suhteellisen maltillisella korolla varustetut, korkokengiksi mahdollisimman tukevat ja ergonomiset kengät. Ihan nätit ne ovat silti (kyseiset laadukkaat kengät ovat minulla edelleen), mutta eivät nyt toki kaikkein katseita kääntävin fetissikorkokenkäpari. Kun kengillä oikeasti joutuu seisomaan, kävelemään ja tekemään työtä 8-16 h päivässä niin kyllä niiden nyt vaan on oltava suhteellisen järkevät.

Mulla on myös tapana ottaa toisinaan esimerkiksi juhliin, bileisiin ja jopa baarireissuille korkeiden korkojen pariksi mukaan järkevämpi kenkäpari kuten ballerinat tai tennarit. Niihin vaihdan sitten, jos jalat eivät enää jaksa koroilla keikkumista.

Nuorempana olen kyllä muutamankin kerran kävellyt kesäyössä bailuista kotiin sukkahoususillaan (eli piakoin avojaloin, sillä ne sukkahousut on pian entiset) korkkarit kädessä.  ;D Omalla tavallaan ihania vahvoja muistoja, mutta... no, ehkä näin aikuisempana leidinä minusta on tullut ennakoivampi (lue: hieman tylsempi).  ::)
« Viimeksi muokattu: 26.03.2021, 15:25 kirjoittanut Fia »

nulheels

Toisaalta tykkään muutenkin nimeomaan "pyhittää" korkoilun spesiaaleihin hetkiin. Muutenkin on ehkä niin, että vaikka olenkin cis-nainen, mulle "tyttöily" on oikeastaan harrastus siinä kuin kai tyttöileville miehillekin. Toki meikkaan ja pukeudun naisellisesti arjessakin, mutta tykkään myös ottaa sellaisia hetkiä kun tälläydyn oikein kunnolla korkoineen, verkkosukkiksineen, meikkeineen, mekkoineen, kampauksineen, mahd. fetissiasuineen jne. Arki on sitten arkisempaa.

Hyvä pointti. Tyttöilen keskimäärin yhtenä päivänä viikossa, eli mulle se ei varsinaisesti oo arkipäivä vaikka niin oon ajatellut.

MixMox

...esinemuotoilullisista lähtökohdista eli kaunis korkokenkä on minusta itsessään esteettinen objekti, jota on kiva katsella. Koriste.

...muuttaa käyttäjän tapaa kävellä ja liikkua, tehdä liikekielestä esteettisempää, eroottisempaa, performatiivista, tanssillista. Niinpä on myös ilo katsella koroilla liikkujaa ja erityisesti hänen jalkojaan, esille nousevia pohkeen kaaria ja varvastusasennon muuttamaa pakaran kaarta. Rakastan myös sitä tunnetta, miten koroilla keekoilu vaikuttaa omaan liikekieleeni.

Korkeat korot naisilla sekoittavat pääni... Korkeat korot. Ihan hullu idea. Eli mahtavuutta.

Tuossa Fian tekstissä on kyllä loistavasti koottu korkojen ihanuus niin katsojalle, kuin toivottavasti käyttäjällekin.

- Kaunis korkokenkä on veistoksellisen kaunis esine. Esimerkiksi Louboutinin Hot chick 13 cm korolla on jotain sellaista.
- Kun kenkä laitetaan kauniiseen jalkaan saadaan todella esteettinen asetelma - varvastus, kaarelle pingotettu jalkapöytä, pohkeen muodot ja jännittynyt etureisi...
- Kun ne jalat lähtevät liikkeelle lyhyin askelin kävellen tai villisti tanssien, ja vievät keinahtelevan vartalon mukanaan, on kyseessä liikunnallisen estetiikan huipentuma! Rinnat, takamus...

Erittäin epäkäytännöllistä, hullua ja vaarallistakin, mutta se todellakin sekoittaa pään ja on mahtavuutta. Toivottavasti myös hänelle, joka niillä koroilla keinahtelee. 
« Viimeksi muokattu: 26.03.2021, 16:18 kirjoittanut MixMox »

LadyMysterious

Vierastan astella korkoineni termien viidakossa, sillä minun tapani nauttia koroista ei ehkä siihen ahtaimpaan fetissi-käsitteen laatikkoon mahtune. MixMoxin avauksen viimeinen lause " Naisten puolella vaikuttaisi suorastaan laittoman helpolta, jos voisi vetää stay upit ja korkkarit jalkaan ja lähteä pylly pystyssä vaikka Stockalle ostosten yhteydessä 'harrastamaan seksiä' yksin tai kavereiden kanssa." ei siis tosiaan ole vallan noin yksinkertainen.

Minulle fetissini ovat toisaalta sellaisia, että saan niistä vaihtelevissa tilanteissa erilaisia mielihyvän tunteita eikä ne aina ole edes kovinkaan tietoisia. tässä kohtaa pitänee toki mainita, että käytän päivittäin hameita ja niiden kanssa korkoja, korollisia kenkiä löytyy siis kaapistani kovin erilaisia ja vaihteleviin tarkoituksiin. Toiset kengistäni on "vain" kenkiä vaikka niissä korot olisikin ja toiset sitten on olemassa kaapissani ihan vain fetisistisiä unelmiani varten ja näiden välillekin mahtuu jos jonkinmoisia välitilamalleja. Jos lähden shoppailemaan ruokakauppaan arkisesti "tavalliset korot" jalassa, en tee sitä fetissitarkoituksessa enkä sitä sellaisena suoranaisesti miellä vaikka siinäkin ne koroilla kävelyn elementit ovat läsnä ja tuottavat jonkinmoista mielihyvää ilman sen tietoisempaa tarkoitusta. Toisinaan olen lähtenyt ihan varta vasten jotkut ihanat korot jalassa kaupungille "shoppailemaan", ja näiden välille mahtuu vielä kovin paljon muitakin tilanteita ja erityyppisiä korkoja käytettäväksi. Vuosien saatossa ajatukset asian ympärillä on enemmänkin vaistomaisia tuntemuksia kuin varsinaisesti tietoisia valintoja ja siten tuo esimerkkilauseen tilanne tuntuu lähinnä pisaralta meressä koko skaalaa ajatellessani.

Ja sitten on vielä se ulottuvuus, jossa korkofetissiä voi jakaa tietoisesti jonkun toisen kanssa - se on sitten ihan eri sfääreissä minulle tuntemusmittaristossa kuin tuo ylempänä kuvattu itsekseni ja itseäni varten oleminen ja sen arvioiminen sanallisesti on kovin vaikeaa, siinä kun yhdistyy minulle sitten jo niin paljon muitakin elementtejä kuin vain yksittäisen fetissin toteuttaminen.

En tiedä kuinka hyvin tästä ajatuksesta saa kiinni, jos itselle korot on vain spesiaalihetkiä varten. Se mitä nyt tiivistetysti yritän sanoa on, että kun joku fetissielementti ns. arkipäiväistyy niin ei se ole yhtä kiimaa ja euforiaa kun niiden kanssa liikkuu mutta tiedostamattomalla tasolla se on ainakin itselleni muodostunut tiiviiksi osaksi minua ja tuottaa iloa arkisiin päiviini jollain tasolla kuitenkin.

MixMox


En tiedä kuinka hyvin tästä ajatuksesta saa kiinni, jos itselle korot on vain spesiaalihetkiä varten. Se mitä nyt tiivistetysti yritän sanoa on, että kun joku fetissielementti ns. arkipäiväistyy...

Kiitos. Hyvin vastasit ja ymmärrettävästi. Ymmärrän tismalleen, että mikään ei voi olla jatkuvaa juhlaa, kuten tuossa ylempänä Nulheelskin totesi. Lähinnä aloin epäillä, että naisten keskuudessa korkkareiden kokeminen enemmän kuin hienoina, mutta hankalina jalkineina on joidenkin pornokirjailijoiden harhaista kynän jälkeä. Onneksi olin kuitenkin väärässä. Ja onhan se totta vie mukavaa, jos on pakissa tuollainen elementti, jota voi sopivassa mielentilassa toteuttaa spontaanisti vaikka julkisuudessa aiheuttamatta aivan mahdottomia kanssaeläjien huokailuja (pl. tietenkin asiaan vihkiytyneet satunnaiset kanssakävelijät). Itsekin on suurimman osan aikaa arkimoodissa kelaten seksuaalista nollaa, mutta arvaappas kun kulman takaa ilmestyy kuvailemasi "varta vasten shoppailemaan lähtenyt kansalainen", niin syke ja psyyke ennalta-arvaamattomasti muuttuvat ja päivä kirkastuu.     

orjamies

  • Porttikiellossa
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1978
  • Etsin itseäni parenpaa seuraa
  • Galleria
jos kapeasti ajattelee hyvin mies voittoinen .  vertaan helposti netissä olevaan tuotantoon helposti 95% se on mies joka palvoo korkkareita tai muita kenkiä/saappaita   sitten 5% ryhmässä on eniten feikki lesboja jotka sit tekee samaa homomiehetkin ohittaa nais subit  joihin törmää lähinnä sivujuonena jossain  isomman rahan maledom filkoissa

Voitto

  • Rsyke
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 276
  • Elä hättäile, istu mättäälle
  • Galleria
Korkkareiden kopina, parhautta, varsinkin silloin kun kävelijä on nainen joka ei ujostele vaan kopsuttelee tyytyväisenä katsoen ilkikurisesti sivusilmällä kuinka hymyillen seuraan häntä katseellani ja pienen nyökkäyksen saattelemana siirrän katseeni hänen silmistään hänen sääriinsä ja keinuvaan takapuoleensa.

Pulse

  • Turun Baletti
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 418
  • Pulse est 7\3\2011 bdsmbaari
  • Galleria
    • Fetlife profiili
En muista että koskaan kukaan tapaamani nainen ois kieltätynyt "ultrakorkeiden sandalien/nilkkureiden/saappaiden tai belletheelsien kokeilusta.. Empiirinen kokeumusperäinen näyttö tukee aukottomasti: Naisellinen nainen rakastaa pientä julkista exhippailua huomiota herättävissä ja/tai "liian korkeissa koroissa, varsinkin jos: (lue= mahdollistetaan moisen turhamaisuuden tilaisuus)
Monasti miettii, mitä korkkareista diggailu, subin(naisen) puettaminen 5-9 tuumasiin itselle edustaa..?
Ok -naiseutta, turhamaisuutta, ympäristön provosointia, huomionherättämistä, pahennusta, pakottamista, valtaa, dominointia, bondagea, kivuntuottoa - totta, kaikkea tuota ja paljon muuta..
Itselle korkkareista ei kuitenkaan sellaiseksi fetissiksi ole jolla taattaisiin orgasmi, saati stondis, edes kiihoittunut mieli :/  Korkkarit naisella sängyssä ovat "helvetin hyvä mauste" ja tuottavat "pornoa mielihyvää aika monelle, (naisellekin)?
Ehkä sitä on alitajuisesti aina löytänyt rinnalle sellaisia naisia jotka itsekin tietyllä tavalla viehättyvät korkeistakoroista, muutoin en ymmärrä. e
Että oilisi voinut aina käydä "vain hyvä flaxi asian tiimoilta"!?
Varmasti moni on halunnut ainoastaan tehdä mieliksi sipsuttelemalla hankalahkosti vierellä, mutta uskoakseni ovat myös itse saaneet jonkin sortin "kiksejä!?
Kyllä aikamoni nainen tuntee itsensä "vahvaksi" kun saa muilta kadehtivia katseita; "kato miten tyylikkäästi tuo kävelee helvetinkorkeilla koroilla!!" Kyllä mä oon huomannu miten naisetkin jää sisariaan tapittamaan  ;D
Yksinäinen nainen tuskin "kehtaisi" vetää moisia stilettoja jalkaan lähikaupassa käynnin ajaksi, ainakaan vapaaehtoisesti  >:D
« Viimeksi muokattu: 27.03.2021, 17:42 kirjoittanut Pulse »

Katajanmarja

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 33
  • Minnekäs minä sen toisen hiuslenkin pistin?
  • Galleria
En nyt esitä henkilökohtaista näkemystäni, joka saattaisi olla tylsempi, vaan jaan muiston vuosien takaa.

Kävipä kerran niin, että ystävättäreni esitteli minulle pienehköä fetissivaatekokoelmaansa. Hän kertoi, että toisinaan tekee mieli ihan vain yksin kotona pukeutua seksikkäästi, käveleskellä rauhassa huoneesta toiseen, välillä vilkaista itseään peilistä ja tuntea itsensä haluttavaksi, vaikka haluajaa ei paikalla olekaan. Tässä lyhyessä kuvauksessa kenkien merkitys korostui aivan erityisesti. Muistini mukaan hänen kaikissa seksikkäissä kengissään oli enemmän tai vähemmän korkoa, mutta ei hän korkojen merkitystä mitenkään painottanut.

Ai niin: Toinen ystävättäreni kertoi, miten kenkäkaupan myyjä oli epäillen katsellut sovitustapahtumaa ja varoitellut, että kyseisillä kengillä on hyvin vaativaa kävellä vähänkin pitkiä matkoja. Tuttuni, joka ei välttämättä ollut maailman diplomaattisin luonne, oli siihen pamauttanut: »Luuletko, että näitä on tarkoitus pitää muuten kuin vaaka-asennossa?»

Naisia, joilla on kotonaan valtava kokoelma kenkiä, on sen verran runsaasti, että ihmettelisin suuresti, jos ei heistä osa olisi kenkäfetisistejä. Tosin fetisisteistä kaikki eivät itseään välttämättä sellaisiksi miellä. Miesten katseen kohteena oleminen sinällään on vaniljainen fantasia, ja jos se helpoimmin toteutuu vetämällä jalkaan muiltakin ominaisuuksiltaan rakkaat korkokengät tai ‑saappaat, niin... siinä voittavat kaikki?

Hyvin kauan sitten muistan kuulleeni tapauksesta, jossa mies oli pakkomielteisesti kiertänyt ratsastuspaikkoja ja varastellut naisten saappaita, kunnes oli jäänyt kiinni. Vastaavan tyyppisestä naisten käyttäytymisestä – että (ostettuja tai varastettuja) korkokenkiä jemmattaisiin kotiin, salaa ihailtaviksi, koska ne ihan esineinä ovat niin kiihottavia – en muista kuulleeni. Ehkä semmoinenkin käyttäytymismalli olisi mahdollinen, jos lapsuudenkodissa olisi hirmuisesti paheksuttu korkokenkiä ja niitten käyttäjiä?

MixMox

En nyt esitä henkilökohtaista näkemystäni, joka saattaisi olla tylsempi, vaan jaan muiston vuosien takaa.

- Tuli niin hauskoja ja mielenkiintoisia kommentteja, että eiköhän noiden tylsemmiksi olettamiesi henkilökohtaisten näkemystesikin kanssa voitaisi elää...

Kävipä kerran niin, että ystävättäreni esitteli minulle pienehköä fetissivaatekokoelmaansa. Hän kertoi, että toisinaan tekee mieli ihan vain yksin kotona pukeutua seksikkäästi, käveleskellä rauhassa huoneesta toiseen, välillä vilkaista itseään peilistä ja tuntea itsensä haluttavaksi, vaikka haluajaa ei paikalla olekaan. Tässä lyhyessä kuvauksessa kenkien merkitys korostui aivan erityisesti. Muistini mukaan hänen kaikissa seksikkäissä kengissään oli enemmän tai vähemmän korkoa, mutta ei hän korkojen merkitystä mitenkään painottanut.

- Tuossa on se mielenkiintoinen dilemma, että milloin ne kengät ovat osa seksikästä kokonaisuutta ja milloin jotain vielä enemmän.

Ai niin: Toinen ystävättäreni kertoi, miten kenkäkaupan myyjä oli epäillen katsellut sovitustapahtumaa ja varoitellut, että kyseisillä kengillä on hyvin vaativaa kävellä vähänkin pitkiä matkoja. Tuttuni, joka ei välttämättä ollut maailman diplomaattisin luonne, oli siihen pamauttanut: »Luuletko, että näitä on tarkoitus pitää muuten kuin vaaka-asennossa?»

- Saatan kuvitella, kun myyjällä sutii tyhjää ja miettii, mitä sanoisi. "Ööööö... Tietenkin niin rouva."

Naisia, joilla on kotonaan valtava kokoelma kenkiä, on sen verran runsaasti, että ihmettelisin suuresti, jos ei heistä osa olisi kenkäfetisistejä. Tosin fetisisteistä kaikki eivät itseään välttämättä sellaisiksi miellä. Miesten katseen kohteena oleminen sinällään on vaniljainen fantasia, ja jos se helpoimmin toteutuu vetämällä jalkaan muiltakin ominaisuuksiltaan rakkaat korkokengät tai ‑saappaat, niin... siinä voittavat kaikki?

- Niinpä. Sama dilemma, kuin ykköskohdassa.

Hyvin kauan sitten muistan kuulleeni tapauksesta, jossa mies oli pakkomielteisesti kiertänyt ratsastuspaikkoja ja varastellut naisten saappaita, kunnes oli jäänyt kiinni. Vastaavan tyyppisestä naisten käyttäytymisestä – että (ostettuja tai varastettuja) korkokenkiä jemmattaisiin kotiin, salaa ihailtaviksi, koska ne ihan esineinä ovat niin kiihottavia – en muista kuulleeni. Ehkä semmoinenkin käyttäytymismalli olisi mahdollinen, jos lapsuudenkodissa olisi hirmuisesti paheksuttu korkokenkiä ja niitten käyttäjiä?

- Tuossa on se juttu, että itseltä "kiellettyjen" juttujen harrastaminen, ainakin ennen internet-aikaa, saattoi ajaa ihmisiä omituisiin ratkaisuihin. Tietenkin joillekin tämä omituisten ratkaisujen toteuttaminen on osa sitä juttua.


MixMox

Naisten korkkarifetissi - väliaikatietoja
« Vastaus #13 : 27.03.2021, 22:25 »
Yllä olevan kommentin ja ketjun aiempien julkaisujen (+ verevien yksityiskeskustelujen) perusteella voinemme yhdessä todeta, että korkkarifetissiä poteva nainen ei erittäin suurella todennäköisyydellä ole yksisarviaisen kaltainen mielikuvitusolento, vaan todennäköisesti keskuudessamme elävä, mutta ilmeisen harvinainen kiehtova anomalia. Erityistä arvoa annan jäsen Pulsen pitkäkestoisille ja laajalla otannalla tehdyille kenttäkokeille.

Off topic kommentti: Erityisen hauska oli sattuma, kun aiheesta kirjoitettiin: "Jos kapeasti ajattelee hyvin MIES VOITTOINEN..." ja seuraava kommentoija sattui olemaan VOITTO "niminen" MIES  ;D
« Viimeksi muokattu: 27.03.2021, 23:30 kirjoittanut MixMox »

Salometar

  • Vieras
Ihana ketju! Olen juuri se nainen, joka kopistelee korkoineen joka paikassa, jopa lähikaupassa yksin käydessään – koska miksi ei? Nautin siitä, että se herättää joskus tunteita puoleen ja toiseen. Varsinkin täällä Suomessa, jossa ei visuaalinen feminiinisyys ole kokemukseni mukaan kovinkaan arvostettua tai ymmärrettyä, vaan oman kokemukseni mukaan koetaan jopa ärsyttävänä. (Sanomattakin selvää, että käytän huulipunaa, stay-uppeja arkena ja juhlana – jälleen, koska haluan ja ehkä nautin ärsyttämisestä ja kiusoittelemisesta vain niin paljon).

Olen käyttänyt lähes pelkästään korkokenkiä ja korkosaappaita 15-16 vuotiaasta. Tietenkin urheillessa on tehtävä poikkeus. Ensimmäisiä kertoja kun pidin kiiltäviä stilettosaappaitani teini-ikäisenä, olin lähijunassa menossa Helsingin keskustaan. Vastapäätäni istui muutama vuosi minua vanhempi komea mies, joka saappaitani katsellessaan sai aikamoisen stondiksen, joka näkyi kauniisti farkkujen läpi. Tilanne ei ollut pelottava. Se upea vallan tunne, jonka tilanteesta sain, on vielä tänä päivänäkin minulle suurin taustamotivaatio käyttää korkokenkiä. Kävelen koroilla joka paikkaan hyvin itsevarmasti, ja olen vaihdattanut aikoinaan yksiin teräksiset korkolaputkin, jotta varmasti huomataan, että täältä minä tulen.

Korkokengät tuovat minulle hyvin vahvan läsnäolon tunteen, ja tunnen olevani todella elossa ja väkevä. Aina kun tapaan miehen, jolla on vahva korkokenkäfetissi, koen tulevani todella nähdyksi ja koetuksi. Se on valtavan ihanaa.

Pidän silti arkikorkkarit erillään kinkykorkkareista. Hankin mahdollisimman korkeita kinkyilyyn, ja korkkarin muoto, tuntu, kärki, korko ja muu on äärimmäisen tärkeä. Arkena pysyn noin 8 cm korkkareissa. Koen esim. lenkkarit äärimmäisen masentava kokemuksena, ihan harmittaa käyttää, joten vältän kuin ruttoa.

Melkein voisin tunnustautua jonkinasteiseksi korkkarifettariksi, niin oleellinen ja tärkeä osa minuuttani, mutta myös seksuaalisuuttani ne ovat.