Miksi ihmiset haluaa naimisiin?

[MsFox]

Ehdttomasti haluan naimisiin. Ja koska olen poly, haluan mahdollisesti useammankin ihmisen kanssa naimisiin.

Avioliitto on itselle lupaus olla yhdessä hyvinä ja huonoina päivinä, lupaus jumalan eli rakkauden edessä se ei siis vaadi juhlia ja lupauksen voi antaa myös kotisohvalla ilman sormuksia. koen olevani naimisissa tämän hetkisen subini kanssa. olemme ikuisesti yhdessä riippumatta mitä ympärillä tapahtuu ja ikuisesti sitoutuneita yhteen. yhdessä nyt reilu 10 vuotta.

[Wasabi]

Useammankin kerran - viimeksi eilen - joku kollega kysynyt että olenko jo naimisissa. Kun sanon että en niin se on jännä miten keskustelu päättyy siihen tai toteavat jotain että niin joo oot vielä niin nuorikin. Oon siis ollut toisessa mun parisuhteista reilut 8 vuotta, asutaan eri osoitteissa eikä naimisiinmeno ole koskaan ollut tavoite tai edes mahdollista, koska avioliitto on meillä länsinsimaissa polyamoriaa syrjivä instituutio. Tuntuu tosi vanhanaikaiselta pitää sitä onnistuneen/vakavan parisuhteen mittatikkuna. Ja tympeää olettaa että kaikki tavoittelee elämässä samoja asioita. Onneksi oma perhe ja kaveripiiri on melko liberaalia, eivätkä odota että eläisin elämääni jonkin perinteisen kaavan mukaan.

[armadillo]

Yksi painava syy on yhteinen omaisuus, erityisesti yhteinen asunto. Mikäli kaksi ihmistä asuu yhdessä omistamassaan talossa tai asunnossa ja toinen sattuu kuolemaan, niin kuolleen osuus asunnosta siirtyy kuolinpesälle. Tällöin asumisjärjestely voi muuttua hetkessä painajaismaiseksi sotkuksi kun aletaan selvittelemään omistusosuuksia avopuolison mahdollisten perillisten kanssa. Lopputuloksena eloonjäänyt voi joutua muuttamaan pois pakon edessä. Aviopuolisolla on lain silmissä asumissuoja nimeltään lesken asumisoikeus, joka takaa sen että leski saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon vaikka perilliset vaatisivat perinnönjakoa.

Toinen on terveystiedot. Jos se oma tärkeä ihminen joutuu sairaalaan, eikä kykene ilmaisemaan suostumustaan potilastietojen luovuttamiseen esimerkiksi kooman tai tajuttomuuden vuoksi, niin silloin aviopuolisoa voidaan tiedottaa tilanteesta (ellei ole syytä olettaa potilaan kieltävän tietojen luovutusta).

Kolmas on leskeneläke, joka on tarkoitettu taloudelliseksi tueksi vähävaraisella puolisolle mikäli toinen puoliso kuolee.

Nyt kun eletään tällaisia geopoliittisesti turbulentteja aikoja, voi myös käydä mielessä että mitä jos joutuu jossain vaiheessa elämää lähtemään pakolaiseksi ulkomaille yhdessä elämänkumppanin kanssa? Voi olla helpompi ylittää rajoja ja virua vastaanottokeskuksissa yhdessä avioparina kuin kahtena lain edessä täysin erillisenä, toisiinsa liittymättömänä henkilönä.

Oletettavasti avioliitosta on jotain käytännön hyötyjä myös siinä tapauksessa että pariskunnalta löytyy yhteisiä lapsia, joista joitain on aiemmissa kommenteissa mainittukin. Mutta en nyt lapsettomana ala niistä sen kummemmin tässä luennoimaan.

Kaiken kaikkiaan avioliitto on siis näppärä juridinen pakettiratkaisu toisiinsa sitoutuneille täysi-ikäisille ihmisille, jolla voi pikkuvaivalla varautua sellaisiin elämänsä hetkiin joita ei ole kiva ajatella etukäteen, mutta joiden sattuessa kohdalle on myöhäistä alkaa sopimaan ja järjestelemään asioita.

Vastoin yleistä harhaluuloa avioliiton molemmat osapuolet voivat halutessaan harrastaa mielin määrin sukupuolisuhteita avioliiton ulkopuolisten ihmisten kanssa, eikä kukaan pappi tai poliisi tule ovelle kolkuttelemaan. Ainakaan tässä meidän yhteiskunnassa ja maailmanajassa, kop kop.

Avioliittoon liittyy tavallisesti lukuisia muitakin virheellisiä oletuksia, jotka usein menevät iloisesti sekaisin perinteiseen eksklusiiviseen parisuhteeseen tyypillisesti kohdistuvien sosiaalisten odotusten kanssa. Tässä joitakin valikoituja oikaisuja:

• Naimisissa olevan ei tarvitse pitää sormusta sormessaan.
• Naimisissa voi olla ilman yhteisiä lapsia tai aikomustakaan hankkia sellaisia.
• Yhteisiä lapsia voi hankkia ilmankin avioliittoa.
• Kaksi (tai useampi) ihmistä voi asua yhdessä olematta naimisissa.
• Aviopuolison kanssa ei tarvitse asua samassa osoitteessa.
• Avioparin kanssa yhteisessä asumuksessa voi asua myös avioliiton ulkopuolisia ihmisiä.
• Pariskunta voi olla eksklusiivisessa parisuhteessa olematta naimisissa.
• Pariskunta voi olla naimisissa olematta eksklusiivisessa parisuhteessa.
• Hääpukuun voi pukeutua ja hienoja juhlia saa halutessaan järjestää myös menemättä virallisesti naimisiin.
• Naimisiin voi mennä ilman kirkkohäitä ja isoja juhlia humalaisine sukulaisineen ja vaivaannuttavine seuraleikkeineen.
• Vihkimistilaisuuteen ei tarvitse kutsua yhden yhtä sukulaista.
• Naimisiin voi mennä pitämättä polttareita.
• Kaksi suostumuksellista osapuolta voi harrastaa keskenään seksipuuhia olematta avioliitossa.
• Avioliitto ei velvoita kumpaakaan osapuolta keskinäisiin seksipuuhiin.
• Avioparin keskinäisen rakkauden määrää tai laatua ei tarvitse osoittaa tai todistaa avioliiton ulkopuolisille osapuolille mittauksin tai vakuutteluin vihkimishetkellä eikä avioliiton aikana.
• Aviopuoliso ei lain silmissä ole toisen puolison omaisuutta tai tilivelvollinen tälle tulemisistaan tai menemisistään.

Siinä kaikki tällä kertaa, hyvää päivänjatkoa.


Terveisin,
armadillo

[susa-anniina]

Vähän asian vierestä tuun huutelemaan, että täyttäkää hyvät ihmiset hoitotahto. Löytyy kanta.fi sivulta. Sinne voi kirjoittaa, että jos on tilassa ettei pysty ilmaisemaan asioita itse, niin "seuraaville henkilöille saa luovuttaa minua koskevia tietoja". Sinne voi itse määritellä missä tilanteissa ja miten toivoo itseään hoidettavan. Itse ainakin olen laittanut rajujakin rajauksia omaani ja antanut sen näkyä että ensisijaisesti haluan elämää vuosiin enkä vuosia elämään.

Itse menin aikanaan naimisiin, kun ajattelin että niin kuuluu tehdä kun on yhteinen lapsikin.

[susa-anniina]

Musta toi miksi kukakin on mennyt naimisiin, on ihan olennaista pohdittavaa. Vaikka aavistuksen ärsyttää kun tollainen suhtautuminen asioihin, vastaan myös tohon jälkimmäiseen kysymykseen. Mä olen ottanut tatuointeja koska pidän niitä kauniina. Ylipäätään monenlaiset jäljet iholla on kauniita. Niillä on mitä ihmeellisempiä symbolisia merkityksiä minulle. Se että sinusta ne on rumia, on  yhdentekevää minulle. En ole ottanut niitä muiden vaan itseni vuoksi.

Ylipäätään ihmisten olisi hyvä pohtia miksi joku ajattelee eri lailla asiasta kuin mitä minä itse. Minusta ihmiset miettivät liikaa kuka on oikeassa tai mikä on oikea ratkaisu / tapa toimia. Ei niinkään sitä miksi joku toimii ja ajattelee toisin ja näkee maailman eri tavalla kuin mitä sinä. Sellainen asioiden pohtiminen kehittää ihmistä. Minusta asioissa ei ole tyhmiä kysymyksiä, tyhmiä vastauksia kyllä sitten senkin edestä.

[Hiljainen tyttö]

En yksinkertaisesti usko avioliittoon. Olen nähnyt niin monta onnetonta liittoa ja rumaa avioeroa.

[777]

Koska se on luonnollista, osa ihmisen elämän tarkoitusta. Löytää kumppani ja perustaa perhe, saada perilliset ja kasvattaa ne.

[Hiljainen tyttö]

Onko? Vai onko se vain sitä, mitä yhteiskunta ihmisiltä odottaa ja ihminen taipuu yhteiskunnan edessä.

[oPoika]

Onko? Vai onko se vain sitä, mitä yhteiskunta ihmisiltä odottaa ja ihminen taipuu yhteiskunnan edessä.

Ihminen kaipaa yhteyttä muihin ja turvaa muista, mutta eri asia on sitten se, onko tämän toteuttamiseksi luonteva ratkaisu avioliitto.

Usein avioliitossa kai ollaan, koska se on tarjolla olevista ratkaisuista helpoin. On helpompaa löytää täytettä henkisiin ja fyysisiin tarpeisiinsa pysyvästä järjestelystä kuin jatkuvasti etsiä sopivia kumppaneita.

[Hiljainen tyttö]

Yhteyttä ja turvaa kyllä, mutta yhteiskunnan luoma avioliittoinstituutio ei välttämättä ole se tarpeellinen ratkaisu tähän ihmisyyden tarpeeseen.

Yksikin kumppani riittäisi, ei niitä montaa tarvitse olla, mutta jos sen yhden kumppanin kanssa marssii avioon, voiko siitä lopulta tulla ansa?

[Proxima Centauri]

En koe itse, että yhteiskunta enää erityisemmin odottaisi, edellyttäisi vaatisi tai edes painostaisi nimenomaan avioliittoon. Nykyisin avoliitossa ollaan usein juuri siksi, että yhteiselämä, perheen perustaminen ja kumppanuus ovat mahdollisia ilmankin, eikä siinä ole enää mitään paheksuttavaa. Jos avioliitolla ei itselle ole mitään symbolista merkitystä (esim. ei koe tarvitsevansa juuri avioliittoa osoittamaan sitoumistaan tms) ja jos ei koe tarvitsevansa avioliittoa juridiikankaan vuoksi, niin moni ei senkään vuoksi näe syytä mennä naimisiin. Ja esim. lasten asemaan tai huoltajuuteen ei vanhempien siviilisääty vaikuta mitenkään.

[MikkoMystikko]

TLDR: vain seremoniamielessä, ja vain avioehdon kanssa, ja vain kun se yhteinen juttu on toiminut jo pitemmän päällekin.

Jos jostain kumman syystä päätyisinkin naimisiin, ottaisin iiihan ensi töikseni ennen sopimuksen kirjoittamista avioehdon, eli molemmilla oma omaisuus johon toinen ei voi kajota ilman vippaskonsteja.

Mä en oikeasti ymmärrä, miksi vilpillisen olennon kanssa pitäisi harrastaa mitään pidemmän päälle.

Mulle vilppi ei ole sitä että toinen vie minun rahat ja antaa vain silloin harvoin kun on sillä tuulella, ei.
Mulle vilppi on sitä, ettei koskaan kertaakaan anna aidosta itsestään mitään, ja sitten vielä sotkee sen ajan kun itse annat hälle aidosta itestäsi.
Noita asioita, mä en jaksa.

Olin joskus vuosia fwb ja maksumies naiselle joka halusi multa lähinnä seksiä ja rahaa, vaikka koitettiin sitä romanttistakin puolta. Ja mun nuoruudessa, kouluiässä, oli ikätoveri nainen, jonka kanssa olisin hyvin näin jälkeenpäin ajatellen, voinut vaikka tehdä niinkin idioottimaisen tempun kuin, mennä naimisiin hällä oli hyvä fysiikka, hyvä sydän, ja hän oli syvästi ihastunut muhun. Mä idiootti vaan sivuutin asian kaikki ne vuodet, ja hän päätyi naimisiin toisen kanssa. Toivon vain, että hän sai hyvän elämän, paremman kuin mitä mä sain.

...

Näillä asetelmilla, jos sattuisi käymään niin että löytäisinkin sopivan naisen (eli saisin tehtyä itsestäni sen naistenkaatajan joka tietää milloin iskeä ), niin... menisinkö naimisiin jos meidän juttu toimisi niinkin hyvin?

Ehkä, mutta vain seremoniamielessä, ja ottaisin ehdottomasti avioehdon, ja katsoisin tähdistä ja numerologiasta hyvän päivän tälle tapahtumalle, mikä tahansa päivä ei ole hyvä, kun kiinalaisessa astrologiassa (numerologinen järjestelmä) on 60 eri ajanjaksoa josta ainakin yksi tuntuu olevan hyvinkin sopiva tähän...

[Main Switch]

"Aikanaan niin ihana puolisoni muuttui pikkuhiljaa erektiohäiriöksi. Lopulta jouduin maksamaan saadakseni seksuaalista kanssakäymistä." Tää  kaverin lausahdus nauratti jokunen vuosi sitten. Liekö totuuden siementä...äh...ei voi yleidtää. 

[ManScandinavian]

Mielestäni on ihan tavallista, että ihmiset - etenkin naiset - haluavat naimisiin. Naiset kantavat lasta raskauden yli ja ovat velvollisia imettämään ja - jos mielenterveydeltään ovat kunnossa - myös haluavat pitää huolta lapsistaan niin kauan kuin lapset sitä tarvitsevat.

Ilman rahaa, varallisuutta, tuo ei onnistu ja siihen tarvitaan kovin usein miestä. Vaikka siis onkin "soturinaisia, jotka kyllä pystyvä kaikkeen ihan yksin ja itse." En YHTÄÄN ihmettele, jos nainen haluaa miehen myös sitoutuvan itseensä ihan virallisella sopimuksella, eikä vain fiilispohjalta tyyliin "nyt just tää juttu tuntuu nii hyvältä, että kyl mä varmaan sun kaa elän koko loppuelämäni"

Avioliitosta ei noin vaan yks aamu kadota. Se on pakko purkaa ensin. Siihen liittyy lasten lisäksi kaksi sukua, ystäväpiirit, lastentarha-arki, kouluarki, lasten ystävät ja ystävien vanhemmat.

En edes jaksanut lukea tätä vätkytystä täällä kun aihe on niin typerä. Enemmän ihmettelen tatuointeja. Miksi niin monen pitää pilata kroppansa typerillä, vailla ideaa olevilla kuvilla ja vain siksi, että "muutkin tekevät niin"? Miksi pitää aina tehdä niinkuin muut? Miksi kaikki kinkyt sekoavat samoista leluista ja asetelmista?

[Proxima Centauri]

Mielestäni on ihan tavallista, että ihmiset - etenkin naiset - haluavat naimisiin. Naiset kantavat lasta raskauden yli ja ovat velvollisia imettämään ja - jos mielenterveydeltään ovat kunnossa - myös haluavat pitää huolta lapsistaan niin kauan kuin lapset sitä tarvitsevat.

Ilman rahaa, varallisuutta, tuo ei onnistu ja siihen tarvitaan kovin usein miestä. Vaikka siis onkin "soturinaisia, jotka kyllä pystyvä kaikkeen ihan yksin ja itse." En YHTÄÄN ihmettele, jos nainen haluaa miehen myös sitoutuvan itseensä ihan virallisella sopimuksella, eikä vain fiilispohjalta tyyliin "nyt just tää juttu tuntuu nii hyvältä, että kyl mä varmaan sun kaa elän koko loppuelämäni"

Avioliitosta ei noin vaan yks aamu kadota. Se on pakko purkaa ensin. Siihen liittyy lasten lisäksi kaksi sukua, ystäväpiirit, lastentarha-arki, kouluarki, lasten ystävät ja ystävien vanhemmat.

En edes jaksanut lukea tätä vätkytystä täällä kun aihe on niin typerä. Enemmän ihmettelen tatuointeja. Miksi niin monen pitää pilata kroppansa typerillä, vailla ideaa olevilla kuvilla ja vain siksi, että "muutkin tekevät niin"? Miksi pitää aina tehdä niinkuin muut? Miksi kaikki kinkyt sekoavat samoista leluista ja asetelmista?

No älä nyt. Ei ole käsittääkseni Suomessa yleistä valita kumppani rahan takia, eli kyllä niitä köyhiä ja pienituloisiakin miehiä on parisuhteissa, naimisissa ja perheenisän roolissa - ja toisaalta ihan yhtä elatusvelvollinen sellainenkin mies on, joka ei ole ollut naimisissa lapsen äidin kanssa. Ja ihan samoin ne suvut, ystäväpiirit, lastentarha-arki, kouluarki, lasten ystävät ja ystävien vanhemmat tulevat kuvioihin niillekin, jotka ovat avoliitossa, ja eron jälkeen näiden kanssa on ihan sama sumpliminen. Teoriassa avoliitosta voisi "vain kadota" joku aamu, mutta kuinka moni perheenisä (tai äiti) oikeasti tekee niin? Mikään ei myöskään estä naimisissa olevaa tekemästä katoamistemppua tai muuttamasta pois ihan yllättäen, jolloin arki muuttuu joka tapauksessa, vaikka avioliitto olisi voimassa.

Ymmärrän silti toki pointtisi, ja monessa tapauksessa avioliitolle on ns. järkiperusteita. Mutta ihmisten tilanteet ovat kovin erilaisia, ja sen myötä ratkaisut ja valinnatkin. Pidän vähän vanhentuneena ajattelutapana, että tullakseen taloudellisesti toimeen nainen, tai ainakin äiti, tarvitsisi miehen. Miten niin? Naiset ovat nykyisin koulutetumpiakin (keskimäärin) kuin miehet. Toki lapsiperhearjen pyörittäminen noin yleisesti ottaen on helpompaa kahden aikuisen voimin, mutta miehen tulotasoa enemmän siinä mielestäni ratkaisee se, hoidetaanko kotityöt ja lastenhoito tasapuolisesti.