Tyttöjen juttuja

[Kolumnisti]

Tyttöjen juttuja
 
 
Tytöillä on pervoympyröissä paljon omaa kivaa. Tyttöjen piknikkejä, Ihanien Naisten saunailtoja, subimimmien klubi, Domme miitit – näistä julkisesti mainostetuista ainakin olen kuullut, ja osaan osallistunut itsekin.
 
Ihan uusimpien joukossa ovat alkaneet alistuvien naisten omat SubiKlubi treffit (termin kuulin eräältä klubilaiselta, ja koska virallista nimeä ei käsittääkseni vielä ole, käytän sitä kaikella rakkaudella). Kun tapaamista suunniteltiin foorumilla, mietin, miksiköhän subitytöt eivät tahdo järjestää ihan vain subi-miittiä, ilman sukupuolirajoitusta? Jos kerran kaikki ovat subeja, onko niillä sukupuolilla niin väliä?
 
Ajatus jäi mieleen laajemminkin: miksi naiset kokevat niin tärkeäksi pitää vain naisille tarkoitettuja tapaamisia? Saunailloissa peli on aika selvä, kaikki eivät tykkää sekasaunoista ja useammin sekasaunan ehkä ajatellaan rajoittavan ujompien naisten osallistumista, kuin miesten, joten tyttöjen väliselle saunonnalle on aika helppo keksiä perusteet. Mutta miksi Domme miitti, eikä vain D-ihmisten tapaaminen? Miksi tyttöjen piknik, eikä vain piknik?
 
Minulle tyttöjen keskeiset tapaamiset ovat olleet luonteva tapa tutustua muihin pervoihin ja löytää juttuseuraa ja ”vertaistukea”. Kynnys osallistua tyttöjen piknikille tuntui olemattomalta, kun lähti haistelemaan BDSM-skeneä vasta kaapin ovea raottelevana keltanokkana. Tällä hetkellä edelleen bileitä lukuunottamatta osallistun oikeastaan vain näihin mimmien omiin treffeihin, ja Vinolainapankin tilaisuuksiin (joita järjestävät ja organisoivat naiset).
 
Helppo selitys naisten halulle treffailla naisten kesken olisi tietysti se, ettei tapaamisissa ole seksuaalisia jännitteitä porukan sukupuolijakauman perusteella. Toisaalta aika iso prosentti osallistujista taitaa olla seksuaalisesti vähintään heterofleksiibelejä tapauksia, ja itse olen löytynyt sessioseuraa juurikin tyttöjen välisistä treffeistä.
 
Jotain oleellisesti samaa kuitenkin löytyy monien kinky-naisten ajatusmaailmoista, joita on helppoa jakaa ihan vain naisten kesken. Monilla on samantyyppisiä kokemuksia, monet ovat kipuilleet oman seksuaalisuutensa kanssa hyvin samanoloisesti. Kun ollaan niin seksuaalisesti värittyneen aihepiirin, kuin kinkyyden tiimoilta treffaamassa, on yksinkertaisesti helppoa ja luontevaa jakaa kokemuksia samaa sukupuolta olevien kesken.
 
Sitäkin mietin, mikseivät pojat järjestä omia treffejään? Käsittääkseni miehet kuitenkin osallistuvat yleisiin miitteihin aktiivisesti, joten kyse ei voi olla siitä, ettei keskusteluseuralle olisi tarvetta. Tai ehkä he järjestävät omiakin kokoontumisiaan, mutta niin salaa, etteivät naiset niistä tiedä…? (Tämä on oikeasti hauska ajatus, mahdollisesti päätän uskoa, että se onkin totuus. Mutta jos ei ole, niin entäs sitten?) Eikö pojilla ole samanlaista tarvetta luodata omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan vertaisryhmän kanssa? Mihin nuoret miehenalut tai keski-iässä oman kinkyytensä löytävät ukot menevät juttelemaan ja kuulemaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien tai olleiden kokemuksia? Onko stereotypia totta, ja miehillä ei yksinkertaisesti ole tarvetta tällaiselle?
 
Silloin kun itse osallistuin ensimmäiselle tyttöjen piknikilleni, pojat järjestivät oman tapaamisensa. Muistan, että silloin miehillä oli mentaliteettiä ”kun kerran tytöt, niin mekin”. Se oli hienoa. Tapaamiseen tietysti sitten meni muutamia naisia mukaan, ja poikien treffeistä tuli ihan vain kinkymiitti. Sekin oli varmasti hauskaa, mutta rohkaisen miehiä ja poikia pitämään oikeasti myös ihan vain omia treffejään. Sikäli, jos he sellaisen kokevat omakseen. Uskon, että ainakin moni aloitteleva voisi saada tällaisesta tapaamisesta hyvää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja juurikin niitä arvokkaita kokemuksia ja ajatuksia, joita ei välttämättä ikinä tule kirjoitettua nettipalstoille.

Ja ihania naisia ja tyttöjä rohkaisen edelleen mukaan tyttöjen miitteihin - olivat ne sitten subeille, dommeille, fetisisteille tai kaikille iloisessa sekamelskassa suunnattuja! Hyvän mielen sieltä saa mukaansa, ja joskus jopa käy niin onnellisesti, että löytää itselleen hyviä ystäviä, eduilla tai ilman.
 
 
Aino
Kirjoittaja on blondi ja Ihana Nainen

[balance]

Hieno ja hyvä kolumni Ainolta. Kiitos!

Olen kyseistä aihetta miettinyt itsekseni sekä muiden kanssa, miksi naiset, mutta ei miehet? Olen tupannut ajattelemaan, että naisilla on suurempi tarve sosialisoida, jakaa ja olla seurassa kuin miehillä. Mutta voisihan kyse olla myös viitteliäisyydestä. Sillä joka ikiseen tapaamiseen tarvitsee vähintään yhden moottorin, joka jaksaa säätää, promota ja ylläpitää. Joskus se on kovaakin "työtä". Kiitos siis kaikille jotka ovat erilaisia miittejä järjestäneet ja nähneet vaivaa sen eteen!

Komppaan Ainoa siinä, että on todella mukavaa jakaa naisporukassa omia kokemuksia ja pohtia miten mihinkin tilanteeseen on päätynyt. Yleensä asioihin on vielä osattu suhtautua mukavalla keveydellä, jolloin naurua ja hymyä ei ole puuttunut. Tälläinen avoin ja lämmin ilmapiiri on todella tervetullutta.


-b

[Galesi]

Viitseliäisyys on yksi tekijä, toisekseen toisia poikia näkee tavan miiteissä ja bileissä. Ja liekkö siinä on vielä enempi semmoista kilpailumentaliteettiä kuin tytöillä, toiset subipojat/masterit, kun ovat käytännössä samoilla apajilla.

[X-Myster]

Aino nosti nyt esiin, minusta hienon kysymyksen ja aiheen kyllä Kolumnistina. Kirjoitus oli hyvä ja pani ainakin minut hiukan miettimään tätä kysymystä. Näin miehen näkökulmalta ja vinkelistä katsottuna. Itse uskon että, varsinmonella miehellä, ehkäpä jopa enemmistöllä! On kyllä puhumisen tarve näistäkin asioista. Kuten niin monenmuunkin asian kohdalla. Mitä nyt elossa vastaan tulee. Jakamisen tarve on..Siinä kuin naisillakin.

Onko kuitenkin näin? Moni mies puhuu kuitenkin mieluumin, näistä asioista naispuoleisen ystävänsä tai kaverinsa kanssa kuin, toiselle miehelle. Onko miehen vaikeampi näyttää, kenties herkempää ja intiimimpää puoltaan toiselle miehelle? Onko tämä yksi syy ettei, näitä kokoontumisia ole ollut?

Omalta kohdaltani voin tunnustaa että, aina, jos vain voin suinkin vaikuttaa asiaan. Pyrin asioimaan esm. lääkärissä, parturissa, hierojalla, hammaslääkärillä jne..naispuoleisen henkilön kanssa. Yleensäkkin jos vain on mahdollisuus tulla kosketusta tai mennään puhumisen kanssa syvemmille vesille. Minut tulee siunaamaankin naispastori. Senkin olen jo jälkikasvulle kertonut! Mistä se tulee ja kumpuaa tuo tarve ja valinta, sitä en osaa sanoa kylläkään. Homokammoa se ei ole. Saunomiset, sekä muut yhteiset puuhailut miesten kanssa ei tuota mitään ongelmaa. Eikä myöskään miesten välinen alastomuus. Lähipiirissänikin on miespuoleinen homo ja hänen kanssaan kyllä halataan reilusti kun tavataan. Onhan hän oma poikani!! ja isä on ylpeä pojastaan!!

Meiltä taitaa vain tosi-asiassa puuttua tuo kulttuuri että, miehet jakavat isommassa ryhmässä salaisimpia-asioitaan, kokemuksiaan. Saunanlauteilla kahden miehen välillä sitä kyllä tapahtuu varmasti paljonkin mutta, isommassa seurassa! Itse kuulun noihin, Ainon mainitsemiin "ukkoihin".  Toivottavasti tämä nuorempi sukupolvi jo osaisi asian paremmin. Jakamisen ja puhumisen tärkeyden...Estäneekö möyryävä testossterooni avautumisen seurassa jossa, se alkujaan aikojenalusta saakka on käskenyt olemaan vahva ja taistelemaan tarvittaessa.

Tuosta miestentreffeistä joihin meni mukaan muutamia naisia. Tuli mieleeni kun aikoinani menin tähän eripaikkakunnilla kiertelevään mieskuntorekkaan. Eli rekka jossa miehet saivat käydä mittauttamassa terveyttään. Jäin rekan ulkopuolelle, enkä päässyt testeihin koska, jonossa oli niinpaljon naisia!! Rekan kyljessä ja mainoksissa luki isolla "Mieskunto rekka". Testaajat taas olivat herrasmiehiä ja ottivat ne naiset sisään testeihin. Kyynärpäätaktiikka siis puri silläkertaa. Hyvät naiset..Antakaa miestenne olla myös mies ja pitää ne harvat kerrat jolloin miehiäkin yritetään aktivoida tämänsuuntaiseen toimintaan..Eli pitämään huolta itsestään niin, fyysisesti kuin myös psyykkisesti. Psyykistä puoltahan nuo miestenkin mahdollisesti tulevat treffit hoitavat..Ideana ja ajatuksena ei ollenkaan huono minusta!

Vielä aivan kokemusperäistä tietoa tuosta miesten puhumisesta. Työskentelin joskus muutamia-vuosia, vapaa-ehtoisena eräässä organisaatiossa ja työni oli kuunnella ihmisten huolia. Tiedän, miehetkin puhuu jos vain tulee tilanne, hetki ja löytyy se kuuntelija. Vieläpä hyvin paljolti samoja asioita kuin naisetkin...Huolet ja kysymykset on  yllättävän monasti samoja. Sukupuolesta riippumatta. Omasta puolestani siis rohkaisen miehiä, avautumaan kaverille. Sukupuolesta riippumatta!   

[Master T]

Miesten ja naisten maailmat eivät ole samanlaisia. Naisten kulttuuriin kuulunee keskinäiset keskustelut aroistakin aiheista enemmän kuin miesten maailmaan. Miksi noin on, en lähde arvioimaan, ehkä miehisyyteen kuuluva pärjääminen ja vahvuus ovat takana. Heikkoutta ei pidä näyttää.

Miehet puhuvat seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista naiselle ehkä helpommin kuin toiselle miehelle? Toisaalta miehen ei ehkä kuulukaan puhua asioistaan. Hän osoittaisi vain silloin heikkouttaan, joka ei ole miehisyyteen kovin hyvin sallittu ominaisuus yleensäkään kulttuurissa, puhumattakaan jostain master-kulttuurista, jota rakentavat ja ylläpitävät niin naiset kuin miehet. Tuota vastaan voi kiukutella, mutta melko turhaa se on. Maailma on sitä, mitä se on.

Naisten keskinäisten ryhmien syntyyn skenen piirissä on selvästi ollut tilaus. Niille on ollut tarvetta. Miesten vastaaville ei ole ollut samanlaista tilausta. Onko niille sitten suurta tarvetta, en osaa sanoa. Vaikka olisikin, en oikein usko, että ne saisivat naisten vastaaviin verrrattavissa olevaa suosiota. Miehet tapaavat toisiaan muissa merkeissä kuin vertaistukea hakien, vaikka sitä mekin varmasti silloin tällöin kaipaisimme.

[Riverlady]

Omakohtaista kokemusta ei tietenkään voi olla vain miehille -kokoontumisista, mutta on kinkymiehilläkin ollut tietyn porukan saunailtoja. Puhumattakaan, Tomin kotimaassa kun olemme, MSC Finland - Tom's Clubista, jolla on wäiskibileitä useammin kuin smurffeilla ja dresscodella vielä http://www.mscfin.fi/fi/dresscode/

Itse kun v. 2012 parin viikon lueskelun jälkeen liityin tämän baarin jäseneksi, rupesin tuoreena jäsenenä heti mietiskelemään, missä paikallisia kanssakinkyjä saattais päästä tapaamaan rauhallisessa ympäristössä, ilman että joutuisi miesten kytättäväksi kesken omaa mieltä askarruttavien kysymysten selvittelyä. Tuore kinkysuhde silloin menossa, täällä privaviestiä oli tullut kaikenlaisilta nimimerkeiltä... Ei varmaan montaa päivää kulunut, kun tapahtumat-osiossa ilmoitettiin ekasta "baarin tyttöjen kokoontumisesta" - sinne! ja moni kysymys sai vastauksen sinä iltana kannustan kaikkia hakeutumaan "ei lihatiski" tyyppisiin kinkytapaamisiin, mitä ne itse kullakin ovatkaan. Itse viihdyn hyvin cis-naisennahoissani mutten määritä itseäni ensisijaisesti naiseksi, vaan ihmiseksi / henkilöksi. Silti elämänkokemusten ja suuntausten eroista huolimatta tyttöjen illanvietot virkistävät mieltä ja niitä oikein odotan.

[ChickenRace]

Tuli lukastua läpi vain tuo MasterT laini... 
Hetkeks pysähdyin, vaikka toki tiedän.. mutta silti ajattelin miettiä ennen kuin omasta puolestani referoin..

Kun mietin rehellisesti.. niin en oikeasti ole "syviävesiä" esim. miehisestä libidosta koskaan jakanut keskustelun tasolla naisen kanssa.. Olen jopa kokenut: " naista ei kiinnosta" !!?
Syy, mitä nainen voisi omakohtaisesti tietää.. Kyllä mulla on ollut aina myös niitä miespuolisia heterofrendejä joiden kanssa ollaan menty vähintäin yhtä syvälle keittiö-,seksi-,ym. filosofoinnissa.. -ellei pidemmälle kuin naisten kanssa..! Ajatus.. (Ehkä nämä naiset nopeasti ovat huomanneet keskustelun "tasosta".. että nyt mennään pikkasen syvemälle kuin se höttö johon auttaa näennäinen komppaus, tuki ja fraseologia -vastineeksi..?! )

Osan (miehistä-frendeistä) kanssa ollaan kimpassa pantu samaa naista yhdessä, joidenkin kanssa on kokemus samasta naisesta seurustelukumppanina ,jne.. -- hmm. Kyllä mulla aina on ollut miespuolisia frendei joiden kanssa olen voinut jakaa ja myös olla kuuntelijan roolissa sellaisissa intiimeissä asioissa joita nämä äijät eivät ole voineet jakaa vaimojensa kanssa...!
hmmm..

[-katy-]

En millään muista,että olisi koskaan ollut tällaisia "tyttöjen juttuja" elämässä mukana. Muistan käyneeni fundamentalistikristittyjen "naisten päivillä" ja tokihan siellä yritettiin keskittyä naisten asioihin ja siihen, mikä asema nimenomaan naisella on seurakunnassa ja elämässä yleensä, Nainen nimettiin mm. "heikommaksi astiaksi",naiseuden ja siihen liittyvien asioiden vuoksi ja koska "niin on kirjoitettu". Olisiko osittain tuokin syynä, että en koe halua osallistua tilaisuuksiin,jotka ovat rajattu esim. sukupuolen mukaan. Tai sitten ei ole kokenut itseään riittävän ihanaksi naiseksi tai tytöksi.
Mitä minä sitten jakaisin ihanien naisten ja tyttöjen kanssa-en ehkä mitään, mm. seksuaalisuuteen liittyvää, koska olen ennemminkin runkkari ja hämmentäisi olla vaikka saunomassa ,kun ei ole siitä seksuaalisuudesta juuri mitään pohdittavaa, kun elää niin erilaista elämää, vähän kuin eunukki konsanaan, hehe.
Ihmettelen kyllä nytkin, että miksi on pitänyt elää niin "poikkeavasti",vaikkei ole aseksuaali,ei masokisti,ei domme, ei "muu sukupuolinen" yms.

[Loc]

Itseoppinut se ainoa oppinut, muut opetettuja. Siis se self made man. Julkisivun takana voi olla mitä vain mutta niitä ei kuulutella julkisesti niin kuin naisten miiteillä on tapana. Saunaillat/mehtuunuotiot tms miesretriitit eivät keskity kevyeen puoleen. Kun luottomiehet niin siellä voidaan käydä mikä kutakin mietityttää. Se sitten että miespuolisiin ystäviin voi luottaa että vaikkei sitä näe aikoihin niin se on sama kuin viimeksi. Ei tarvitse nähdä aikoihin vaan voi luottaa. 

[Riverlady]

Mitä minä sitten jakaisin ihanien naisten ja tyttöjen kanssa-en ehkä mitään, mm. seksuaalisuuteen liittyvää, koska olen ennemminkin runkkari ja hämmentäisi olla vaikka saunomassa ,kun ei ole siitä seksuaalisuudesta juuri mitään pohdittavaa, kun elää niin erilaista elämää, vähän kuin eunukki konsanaan, hehe.

Suurin osa osallistujista niissä naisten tapaamisissa joissa mä olen ollut, ei ole puhunut seksijuttuja lainkaan tai juuri lainkaan. Saunailloissa ulkonäkötyyppejä, ikäisyyksiä ja kinky- sekä muita seksuaalisuuntautumisia on ollut laidasta laitaan eikä kukaan ole joutunut erityisen huomion kohteeksi, jos sitä sä tai joku muu pelkäät. Ja sähän itse olet livenä tosi paljon sanoisinko valoisampi kuin mitä sun kirjallinen tyyli antaa olettaa, niin siinäkin mielessä sulautuisit joukkoon

Edelliseen omaan kommenttiini viitaten oivalsin, että sen takiahan juuri tykkään naisten tapaamisista, koska niissä paradoksaalista sinänsä tuntee pääsevänsä lomalle omasta sukupuolestaan. Ei ole sillä lailla pinnallisen arvioinnin kohteena kuin niissä paikoissa, joissa miehet kyttäävät silmiinpistävästi.

[PinkCat]

Mä en oikeasti tajua tätä(kään) aihetta.
Onko mussa joku vika vai miks mä oon ehkä skenen ainoa nainen joka ei tunne olevansa lihatiskillä tai että kaikki miehet kokoajan kyttäis ja vonkais?
Onko tämä oikeasti näin valtava ongelma kuin täältä saa kuvan? Mä oon käyny sujuvasti yli 10 vuotta kaikenlaisissa alan tapahtumissa eikä ole ollut koskaan mitään ongelmia.
Toisaalta, en oo koskaan viihtynyt erityisesti naisten seurassa, joten en myöskään koe tommosia miittejä tarpeelliseksi. Enkä koe tarvetta jauhaa, analysoida tai keskustella asioistani muitten kanssa. Karrikoidusti voisin kyllä sanoa että naiset monesti ylianalysoi ihan kaiken.
 
Ja taas toisaalta. En ymmärrä miksi pelkkä sukupuoli pitäisi olla jotenkin rajoittava tai toisaalta yhdistävä tekijä ihmisten välillä.

[Kettu vinossa]

Pitäisi tehdä sukupuoli-identiteetiltään epämääräisten fetisistien miitti, niin olisin mukana.  Naisten miitit kuulostavat aivan kammottavilta (koska en pidä siitä että minut määritellään naiseksi vain siksi että minulla on tissit ja vagina) ja miesten miitteihin tuskin kelpaisin.

[Loc]

Kettu voi varmaankin järjestää miitin itse? Itse tuskin sinne kelpaisin koska olen niin vahvasti identiteetiltäni heterömies. Mutta lähinnä tulin kommentoimaan tuota pinkcatin huomiota. Liekö tosiaan kaikilla muilla femiineillä oletus että miitit pariutumispainotteisia? Ja miksi lihatiskiys sinänsä nähdään ongelmana? Ihmisiä voi lähestyä, päästää lähelle tai torjua. Mikä lienee se suuri ongelma? Se minuutti per kysyjä joka menee muutemaan repliikkiin jolla ei kiinnosta selviää? Tuskin kovin monen ongelma on oikeasti se ettei aikaa riittäisi kysyjiltä haluttuun toimintaan. Ja jos kysyjät taas eivät ole ongelma, selittäkää minulle mikä ihme siinä sitten olisi?

[Meeri]

Tyttöjen miittejä itsekin järjestäneenä, olen kokenut että niille on ollut tilausta. Etenkin uudet, sceneen tulevat naiset haluavat tutustua mieluummin muihin naisiin, kun mennä suoraan lihatiskitunnelmaisiin miitteihin. Ymmärrän tämän hyvin,ja olisin toivonut että tyttöjen miittejä olisi ollut silloinkin kun itse tulin "sceneen". Hyppäys suoraan yleisiin miitteihin oli hämmentävä. Jatkuvia iskuyrityksiä ja varoitteluja muista miehistä.. siinä menee polla pyörälle, kun ei tiedä mitä uskoa kun ei tunne vielä ketään. Nykyään harvemmin ehdin missään miiteissä käydä, saati niitä itse järjestää. Toivottavasti joku kuitenkin jatkaa tyttöjen miitin perinteitä .

Muuten.. miehilläkin on ollut näitä omia "kerhoja". Ne vaan tuppaavat usein ainakin dominoivilla miehillä kaatua siihen, kun miesten on niin vaikea tulla toistensa kanssa toimeen ilman nokitteluja ja kilpailuja. Tietäähän sen miten siinä käy, kun joukko tyyppejä joista kukaan ei voi myöntää olevansa väärässä ,tai joustaa yhtään, koittaa miittaillä. Subimiesten kerho saattaisi ehkä vielä toimiakin, mutta ehkä heillä ei ole tarvetta kokoontua keskenään.

[IKRM]

Onko mussa joku vika vai miks mä oon ehkä skenen ainoa nainen joka ei tunne olevansa lihatiskillä tai että kaikki miehet kokoajan kyttäis ja vonkais?

Ehkä vonkauksista valittaminen on vain ovela tapa kertoa kaikille että on kovasti paljon vientiä.

IKRM