Tuoreimmat viestit1
Kysy ja vastaa / Vs: Kotikuri
« Uusin viesti kirjoittanut Mr Birch tänään kello 11:29 »Tuhma pohtii tässä erinomaisen hyvin (kannattaa lukea kokonaan).
Käytät onnistuneesti ja yhteyteen sopivasti termejä löytää, käsittää ja ymmärtää. Kotikurissa ja BDSM:ssä laajemmin (jos KK sisällytetään siihen eikä niinkään haeta rajoja näiden välille) voidaan nähdä kulttuurinen ja merkityksiä sisältävä alue. Sen lähestyminen ja tarkastelu poikkeaa luonnontieteiden ja niitä soveltavien tieteiden tavasta nähdä maailma. Pyrkimyksenä ei ole selittäminen eli jonkinlaisen kompaktin, mielellään syysuhteisiin perustuvan, ehkä kaavan muotoon saatettavan mallin tai teorian luominen. Sen sijaan pyritään ikään kuin sisältä käsin hahmottamaan entistä tarkemmin, miten tämä kokonaisuus tai kulttuuri toimii. Oppihistoriallinen ja metodologinen nimitys tälle on hermeneutiikka.
Kotikurin käsite tai idea ei ala jostakin tietystä pisteestä, jonka paikantaminen ja siihen palaaminen olisi lopputulos: nyt on selvitetty mitä kotikuri on. Sen sijaan kyse on toisiinsa kytkeytyvistä asioista, joiden väliset suhteet ovat monipuolisia. Mukana voi olla myös paradokseja, kuten tässäkin ketjussa pohdittu ajatus, että kurin toive tai tarve tekee tyhjäksi kurissa pidettävän kiltiksi tulemisen, koska silloinhan kuria ei tarvittaisi. Tämä ei tarkoita, etteikö asiassa oltaisi tosissaan. Glifford Geertz tunnetaan balilaista kukkotappelukulttuuria koskevasta tutkimuksestaan, jossa korostetaan, miten vakavasti tätä kulttuuria ylläpitävät sen ottavat - tämä on eri asia kuin tutkia luonnontieteellisesti mitä kukkojen tappeluttajien (tai kukkojen!) kehossa tapahtuu.
Kyse on osin poissulkevista valinnoista: samanaikaisesti ei voi tosissaan selittää ja hermeneutiikan mielessä ymmärtää, koska selitys haetaan ulkopuolelta, kun taas ymmärtäminen tulee sisäpuolelta, mihin hermeneutiikan nimityskin osin viittaa (hermeettinen tarkoittaa tiivistä, suljettua, kreikkalaisessa mytologiassa jumalten maailmaa, josta Hermes toi viestejä kuolevaisten maailmaan).
Kotikurin (ja BDSM:n) maailmaan on mahdollista päästä sisälle, oppia olemaan ja toimimaan siinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita a) sitä, että olisi jokin yksi oikea tapa tai edes maailma, eikä b) sitä, että aiheesta olisi helppo puhua. Kyse on vaikeasti ilmaistavasta ja objektivoitavaksi mahdottomasta asiasta, jossa kokemus ja tunne ovat olennaisia osia. Ne eivät siirry suoraviivaisesti, vaan jokainen kehittelee ne itse. Tässä tullaan sellaiseen kasvatustieteen näkemykseen, josta puhutaan konstruktivismina: vähintään osa tiedosta ja maailmastakin on itse kunkin tilanteisesti rakentamaa.
Mr Birch
Kotikurin syvintä olemusta ja sen omaa dna:ta on vaikea löytää ja käsittää. Ymmärrän sen hyvin. Koko aihepiiri on hyvin laaja kaikkinen siihen liittyvine elementteineen ja aiheuttaa varmasti useita kysymyksiä. Jo lähtien mihin kategoriaan kotikuri asettuu / asetettaan. Toisten mielestä se on yksi BDSM:n alagenre, toiset taas haluavat erottaa nämä kaksi tyystin toisistaan.
Käytät onnistuneesti ja yhteyteen sopivasti termejä löytää, käsittää ja ymmärtää. Kotikurissa ja BDSM:ssä laajemmin (jos KK sisällytetään siihen eikä niinkään haeta rajoja näiden välille) voidaan nähdä kulttuurinen ja merkityksiä sisältävä alue. Sen lähestyminen ja tarkastelu poikkeaa luonnontieteiden ja niitä soveltavien tieteiden tavasta nähdä maailma. Pyrkimyksenä ei ole selittäminen eli jonkinlaisen kompaktin, mielellään syysuhteisiin perustuvan, ehkä kaavan muotoon saatettavan mallin tai teorian luominen. Sen sijaan pyritään ikään kuin sisältä käsin hahmottamaan entistä tarkemmin, miten tämä kokonaisuus tai kulttuuri toimii. Oppihistoriallinen ja metodologinen nimitys tälle on hermeneutiikka.
Kotikurin käsite tai idea ei ala jostakin tietystä pisteestä, jonka paikantaminen ja siihen palaaminen olisi lopputulos: nyt on selvitetty mitä kotikuri on. Sen sijaan kyse on toisiinsa kytkeytyvistä asioista, joiden väliset suhteet ovat monipuolisia. Mukana voi olla myös paradokseja, kuten tässäkin ketjussa pohdittu ajatus, että kurin toive tai tarve tekee tyhjäksi kurissa pidettävän kiltiksi tulemisen, koska silloinhan kuria ei tarvittaisi. Tämä ei tarkoita, etteikö asiassa oltaisi tosissaan. Glifford Geertz tunnetaan balilaista kukkotappelukulttuuria koskevasta tutkimuksestaan, jossa korostetaan, miten vakavasti tätä kulttuuria ylläpitävät sen ottavat - tämä on eri asia kuin tutkia luonnontieteellisesti mitä kukkojen tappeluttajien (tai kukkojen!) kehossa tapahtuu.
Kyse on osin poissulkevista valinnoista: samanaikaisesti ei voi tosissaan selittää ja hermeneutiikan mielessä ymmärtää, koska selitys haetaan ulkopuolelta, kun taas ymmärtäminen tulee sisäpuolelta, mihin hermeneutiikan nimityskin osin viittaa (hermeettinen tarkoittaa tiivistä, suljettua, kreikkalaisessa mytologiassa jumalten maailmaa, josta Hermes toi viestejä kuolevaisten maailmaan).
Kotikurin (ja BDSM:n) maailmaan on mahdollista päästä sisälle, oppia olemaan ja toimimaan siinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita a) sitä, että olisi jokin yksi oikea tapa tai edes maailma, eikä b) sitä, että aiheesta olisi helppo puhua. Kyse on vaikeasti ilmaistavasta ja objektivoitavaksi mahdottomasta asiasta, jossa kokemus ja tunne ovat olennaisia osia. Ne eivät siirry suoraviivaisesti, vaan jokainen kehittelee ne itse. Tässä tullaan sellaiseen kasvatustieteen näkemykseen, josta puhutaan konstruktivismina: vähintään osa tiedosta ja maailmastakin on itse kunkin tilanteisesti rakentamaa.
Mr Birch
kiitokset miittailijoille.