Miitti West Side Story klo 18, aivan Martinlaakson juna-aseman vieressä
Vihreä pehmovaraani porukan merkkinä.
Myös ruokaa saatavilla.

Julkisilla pääsee monesta suunnasta, autolle pysäköinti kauppakeskuksen kattoparkissa.

Oon vielä aika tuore tapaus scenessä, mutta kyllä näiden asioiden kanssa on joutunut kipuilemaan. Pitkään luulin, ettei mua kiinnosta seksi ollenkaan ku omat kokemukset siitä on ollu pääasiassa toisten miellyttämistä ja omien intressien tukahduttamista. Haluaisin kovasti, että musta pidettäisiin huolta, pistettäis kokeilemaan sietokyvyn rajoja ja saisin kuulla olevani hyvä tyttö, mutta oon aina jotenki osunu suhteisiin joissa on tuntunu, että toiselle siinä olis voinu olla varmaan ihan kuka vaan ja kunhan ne toisen tarpeet on tullu tyydytetyksi niin mulla ei oo kauheasti ollu väliä. Nykyinen suhde on onneks hyvä ja puoliso ymmärtäväinen, mutta kyllä sitä välillä tässäkin pohtii miten niitä omia intressejä sais paremmin toteutetuksi, kun molemmat on subeja.

Kaipaan sitä että voisin välillä olla ihan täysillä sub, mutta jotta voisin oikeesti kokea olevani tosi turvassa pitäis itselle löytää ihminen jonka kanssa luottamus herää, kemiat kohtaa ja joka innostuisi leikkikaveriksi. Sit ku oma käsitys omasta viehättävyydestä on vielä kanveessa näiden aiempien kokemusten vuoksi niin on vaikea ajatella, etteikö domille löytyis parempaakin subia jostain. Koitan kyllä ahkerasti nyt tapella näitä ajatuksia pois ja rohkeammin tutustua ihmisiin ihan kaveripohjalta, jos sattuis vaikka oikeanlainen ihminen vastaan. Tää on prosessi ja toivottavasti pikkuhiljaa saan taas naarattua takaisin rantaan sen ajatuksen, että mullakin on väliä ja että mun kehosta ja persoonastakin joku varmasti viehättyy tai kiihottuu.

Kuvia

Jotenkin tuntuu, että tälläiset elokuvat näyttävät vaan liian usein sairaskertomuksilta. Se pilaa asiaan perehtymättömältä / asiaa tuntemattoman katsojan "nautinnon".

Lähtökohtaisesti vaikka elokuvia on sekä onnellisella, että surullisella lopulla varustettuja, en usko että ihmiset katsoisivat aina vain surulliseen loppuvia, jos saisivat etukäteen sen itse päättää. Uskoakseni tästäkin elokuvasta, vaikea aihepiiri ja sisältö huomioiden olisi halutessa voinut tehdä huomattavasti elämäniloisemman kokonaisuuden. No elämä on valintoja, terveiset ohjaajalle.

Terävässä romaanissa kolmekymppinen nainen etsii rakkautta ja aikuisuutta Helsingin kulttuuri- ja luokkakerrostumissa kompuroiden.

Biseksuaalisuutensa vasta löytänyt nainen harjoittelee miessuhteita parhaan ystävänsä varoituksista huolimatta. Työssään galleriassa hänellä on aikaa roikkua deittisovelluksissa ja lähestyä miehiä, jotka herättävät hänessä sekä halua että pelkoa.

Kun hän törmää varakkaaseen, varattuun mieheen, kaikki mullistuu. Miehen mukana tulee vaimo, ja pian päähenkilö huomaa olevansa rakastunut molempiin. Mutta kenen ehdoilla tällaisessa suhteessa edetään?

Silja Liukkonen kuvaa halua, valtaa ja suhteiden moninaisuutta tarkkanäköisesti ja hauskasti kuin Aikuiset-tv-sarja.

Kirjaa on kirjastoissa ja erilaisissa äänikirjapalveluissa hyvin saatavilla. Tervetuloa mukaan rentoon lukupiiriin! Ilmoittautuminen yksityisviestillä minulle, tapaamispaikka tietoon paluupostissa. 
Edellisellä kerralla paikalla olleiden ei tarvitse erikseen ilmoittautua.