Pitihän minunkin rientää kiittelemään kivoista kemuista! Vuosien tauon jälkeen tuntui kuin kotiinsa olisi tullut, varsinkin kun en tainnut olla ainut kolostaan esiin ryöminyt vanha kääpä Olen myös aina tykännyt Agroksesta bilepaikkana. Ohjelma oli eritepainotteinen, mutta Törkis kyllä osasi naurattaa esityksellään. 
Yritänpä sitä ettei ensi kertaan kulu yhtä kauaa.
-Kattis

Asiaa tovin omassa mielessäni pohdittuani olen itse arvellut, että meillä on tietyt kapasiteetit ja reunaehdot ja tietty (synnynnäinen, osin peritty) temperamentti jonka pohjalle ajattelu rakentuu.

Valintojen kautta tiettyä kehittymistä voidaan edistää / vahvistaa, eli psyyke on tässä mielessä joustava. Toisaalta koska ihmisten henkiset kyvykkyydet ja ympäristö / yleinen elämänkokemus ovat vähän erilaisia, ihan kaikenlainen kehitys ei välttämättä ole jokaiselle mahdollista.

Monella ihmisellä esim. väkivaltaa rajoittaa "kynnys", joka ei ns. psykopaateilla eri syistä ole ollenkaan läsnä -- tai jonka yli hypätään jännityksen perässä suit sait sukkelaan. Osalla taas rajaa siitä, mennäänkö yli tai miten, voidaan tavalla tai toisella työstää -- ja siitä voidaan myös oppia pois.

Pahuus harvemmin on sisäistä ja väistämätöntä, vaan 'paha' toiminta syntyy aina jossakin yhteydessä ja ympäristössä. Sama energia voi näyttäytyä maailmassa monella eri tavalla.

Mr Birch:n ajatuksenjuoksu on oikein polveilevaa ja mukava lukea.

Tuo "vanhempien elämätön elämä" on ihan tosissaan erään (C Jung) psykologista teoriaa tehneen muotoilema lausahdus ihmisen itsenäistymisen ongelmien isona tekijänä taustalla. Se tarkoittaa teorian mukaan vanhempiemme omia psyyken ongelmia, rajoitteita ja ilmentymiä ulospäin kasvatuksellisena händikäppinä. Sitä miten lapsi on vanhempiaan kohtaan riippuvaisuudessaan aina kovin nöyrä ja vastaanottava ja altis ns. mustalle pedakogiikalle (alice millerin luoma termi kirjassa Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret... loistava teos btw)

Olen huomannut seuran löytämisen vaikeaksi itselleni. Se johtuu varmaan erään autisminkirjon häiriön, Aspergerin oireyhtymän aiheuttamista vaikeuksista sosiaalisissa tilanteissa. Mun välillä vaikea ymmärtää toisten näkökulmaa ja se aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä.  Jos mainitsen selvästi autismista ja Aspergerista, se auttaa muita ymmärtämään mua paremmin. 

Toinen seuran löytämistä hankaloittava asia voi olla etäisyys. Mulla on rajalliset resurssit olla yhteydessä ihmisiin, jotka asuvat kaukana.

Voitko antaa minulle konkreettisia ja käyttökelpoisia neuvoja, joilla Aspergerin oireyhtymän ja pitkien etäisyyksien aiheuttamat vaikeudet seuran löytämisessä voi ennaltaehkäistä? Olen avoin neuvoille! 

Olipa mahtavat pileet ja oli kiva jutella vanhojen tuttujen kanssa ja myös tutustua uusiin ihmisiin. Tästä on hyvä jatkaa pileissä käyntiä.
Dominatrix, joka sai mikin vain kerran vinkumaan