1
« Uusin viesti kirjoittanut Charles tänään kello 12:21 »
Minua kiinnostaa osallistua tähän tapahtumaan ja kokeilla, millaista tällainen työpaja on käytännössä. Katsoin myös Facebookin puolella olevaa ilmoittautumisen sähköpostia ja se oli hämmentävästi erilainen kuin mitä tässä kerrotaan. Toimivatko molemmat sähköpostit yhtä hyvin?
2
« Uusin viesti kirjoittanut toysnstuff tänään kello 12:10 »
En usko, että ihmiset päätyvät kovinkaan usein uudenlaisiin suhteisiin - tarkoittaen sitä suhdemallia, joka on itsen ja toisen osapuolen välillä. Roolit saattavat vaihdella eli napanuora asennetaan uuden ihmisen kanssa välillä toisinpäin kuin tavallisesti, mutta sen oman tiedostamattoman kiinnittymismallin ulkopuolelta ei vain saada 'sitä mitä kokee tarvitsevansa'.
Tässä ei ole kiintymyssuhteesta, vaan tavasta asemoitua toiseen. Miten asemoi itsensä ja mihin asemaan yrittää toista asemoida. Jos molempien pyrkimykset itseä ja toista kohtaan ovat riittävän sopivat ('hyväksyttävät'), voidaan luoda 'suhde'.
Olisi mielenkii toista, jos sekä miehet että naiset voisivat ilmoitella kuinka he tapaavat saada raivo-, sättimis- tai syyllistämiskihtauksia, tai kuinka on totuttu olemaan suhteessa alkoholistiin, grandioosisti narsistiseen henkilöön tai läheisriippuvais-tyyppiseen narsismin haasteista kärsivään kannattelija-ihailija-peilaajaan. Ihmiset voisivat todeta egonpuheensa mukaisesti "no tuon kanssa en ainakaan ala!" - ja sitten, pään laskeutuessa tyynyyn, kaivella puhelinta esille ja alkaa naputtelemaan tervehdysviestiä.
(Disclaimerina: käytin nyt tuollaisia ääripään, kaikkien tunnistamia esimerkkejä, jotta niiden takana oleva ajatus välittyisi. Tuohan ei ole riippuvainen siitä, miten näkyvästä tai vakavasta ihmissuhdekiemurasta on kyse.)
3
« Uusin viesti kirjoittanut Charles tänään kello 11:58 »
Entä, jos mies toivoo pääsevänsä katselemaan, miten nainen tekee itselleen seksuaalisesti tyydyttävää asiaa? Hän voi myös tyydyttää itseään samalla. Tällaisen tilanteen etsiminen yhdistää ihmiset, jotka pitävät, että joku katselee heidän pyrkimystään tyydytykseen. Jos kaikki menee hyvin, siitä voidaan edetä lähempään tuttavuuteen. Mutta miten luodaan luottamus, että päästään edes alkuun tässä asiassa?
4
« Uusin viesti kirjoittanut MURU tänään kello 10:52 »
 kiitokset köysittelijöille....
5
« Uusin viesti kirjoittanut Hoo 11.03.2026, 23:56 »
Olen vähän sitä mieltä että kyseessä on ihmisen aivan oma henkilökohtainen kyky ja tyyli kiintyä ylipäätään toisiin ihmisiin. Millä tasolla on ylipäätään emotionaalisesti kykenevä siihen. Millä tasolla tarvitsee ylipäätään muita ihmisiä. Mitä tarpeita he edustavat.
Jep. Voisi sanoa, että millä tavalla ihminen on tottunut käyttämään toisia ihmisiä.
Ja uskallan väittää että kiintyminen persoonaan itseensä jollakin tasolla on kaiken perusta ihan kaikelle kanssakäymiselle mikä on vähänkään pitkäjänteistä. Seksuaalisesti tosin homma voi virittyä aivan eri tavoin. Mutta eipä nekään kestä jos ei toinen ole jotenkin erityinen ihmisenä, kiehtova.
Ihmiset tuppaa kiintymään siihen, mitä toinen ihminen antaa heille itselleen. Se voi olla vaikkapa kiihottumista siitä, kun saa olla peloissaan toisen saadessa raivarit ja ollessa fyysisen (parisuhde)väkivallan toteuttamista. Tai se voi olla tunne merkityksellisyydestä, kun toinen tarvitsee emotionaalista roskaämpäriä jota alennetaan ja mitätöidään. Vai ihailijaa omalle kuvitellulle erinomaisuudelle, miehisyydelle tai naisellisuudelle. Tai vaikka sitä läheisyyttä, jota saa, kun on suostunut seksikutsuun. Tarpeita on monenlaisia ja niitä, jotka määräävimmin ohjaa (seksuaalista)ihmissuhdekäyttäytymistä tiedostetaan varmaankin vähiten.
Ehkä lyhyt- ja pitkäkestoista seuranhakua helpottaisi, jos edes toinen osapuolista osaisi kertoa suurin piirtein, mitä syvällä sisimmässään haluaa. Oli se sitten kuinka painokelpoista tai ei.
Tosin meidän sosiaalinen kulttuurimme ei taida olla vielä valmis tuollaiseen. Ehkä 50 vuoden kuluttua, kun terapiapuhe on lävistänyt uudemmat sukupolvet lapsuudesta saakka ja psykoanalyysi on palannut muotiin. 
Sinähän se tumma sielu olet. Ei kai kuitenkaan niitä tarpeita silleen voi tyrkätä. Jokaisen ihmisen kanssa dynamiikka on niin kovin erilaista. Ja se kehittyy eri tavoin. Eri ihmiset antavat erilaisia asioita. Pitää olla kiinnostunut ihmisistä itse, ei vain siitä mitä tarpeita minulla on. Pelkästää egosentrinen lähestyminen ja analysointi tappaa luovuuden, leikin ja sielun. Mitkä lopulta ovat iso osa totuutta. Koska elämässä on myös spirituaalista energiaa mitä et koskaan pysty täysin ymmärtämään. Se vain vie. Itse sanoisin että suomalaisen kulttuurin huonoin puoli ei suinkaan ole tuo monisukupolvisten traumojen käsittely puute. Sitä tekevät ihmiset todella paljon. Isompi ongelma on yltiömäinen teoretisoiminen. Kaikki sääntöjen penääminen. Ja tunnepuolen ymmärtämisen ja kiinnoksen puute ylipäätään muita ihmisiä kohtaan. Lapsista ei pidetä, hankalista ihmisistä ei pidetä, kaikki demonisoidaan mitä ihminen huilluimmillaan on. Se on tämän meidän kulttuurin suurin menetys.
6
PoVi-kevätkokous / BrÖst vårmöte @ Jolene Happy Bar (Hovioikeudenpuistikko 13, 65100 Vaasa) 25.3.2025 klo 19.00 Esityslistan löydät täältä : https://vinot-skeva.net/kevatkokous-2026-varmote-2026/Kokouksen jälkeen jatkamme iltaa rennommissa merkeissä. Tervetuloa! Välkommen!
7
« Uusin viesti kirjoittanut toysnstuff 11.03.2026, 20:46 »
Olen vähän sitä mieltä että kyseessä on ihmisen aivan oma henkilökohtainen kyky ja tyyli kiintyä ylipäätään toisiin ihmisiin. Millä tasolla on ylipäätään emotionaalisesti kykenevä siihen. Millä tasolla tarvitsee ylipäätään muita ihmisiä. Mitä tarpeita he edustavat. Jep. Voisi sanoa, että millä tavalla ihminen on tottunut käyttämään toisia ihmisiä. Ja uskallan väittää että kiintyminen persoonaan itseensä jollakin tasolla on kaiken perusta ihan kaikelle kanssakäymiselle mikä on vähänkään pitkäjänteistä. Seksuaalisesti tosin homma voi virittyä aivan eri tavoin. Mutta eipä nekään kestä jos ei toinen ole jotenkin erityinen ihmisenä, kiehtova.
Ihmiset tuppaa kiintymään siihen, mitä toinen ihminen antaa heille itselleen. Se voi olla vaikkapa kiihottumista siitä, kun saa olla peloissaan toisen saadessa raivarit ja ollessa fyysisen (parisuhde)väkivallan toteuttamista. Tai se voi olla tunne merkityksellisyydestä, kun toinen tarvitsee emotionaalista roskaämpäriä jota alennetaan ja mitätöidään. Vai ihailijaa omalle kuvitellulle erinomaisuudelle, miehisyydelle tai naisellisuudelle. Tai vaikka sitä läheisyyttä, jota saa, kun on suostunut seksikutsuun. Tarpeita on monenlaisia ja niitä, jotka määräävimmin ohjaa (seksuaalista)ihmissuhdekäyttäytymistä tiedostetaan varmaankin vähiten. Ehkä lyhyt- ja pitkäkestoista seuranhakua helpottaisi, jos edes toinen osapuolista osaisi kertoa suurin piirtein, mitä syvällä sisimmässään haluaa. Oli se sitten kuinka painokelpoista tai ei. Tosin meidän sosiaalinen kulttuurimme ei taida olla vielä valmis tuollaiseen. Ehkä 50 vuoden kuluttua, kun terapiapuhe on lävistänyt uudemmat sukupolvet lapsuudesta saakka ja psykoanalyysi on palannut muotiin.
8
« Uusin viesti kirjoittanut Tätiihminen 11.03.2026, 18:16 »
Kiitos. Valitettavasti ke illat koulutus hommissa koirien kanssa siksi la ja su parempi. Kiitos kuitenkin
9
« Uusin viesti kirjoittanut CherryPie 11.03.2026, 18:02 »
Olen uusi täällä, mutta arki illat hankalia töitten takia. Onko Espoossa muita vastaavia tapahtumia jotka sijoittuu la tai su päiville? Ja ei baarissa tapahtuvia. Kiitos jo etukäteen.. Pohjois-Espooslainen
Moikka! Valitettavasti ei tällä hetkellä järjestetä Espoossa muita miittejä kuin tämä keskiviikko iltaisin tapahtuva. Kesällä saatamme grillata jonkun osallistujan luona pihalla, mutta sekin tapahtuu keskiviikkoisin seitsemästä eteenpäin.
10
« Uusin viesti kirjoittanut Tätiihminen 11.03.2026, 17:53 »
Olen uusi täällä, mutta arki illat hankalia töitten takia. Onko Espoossa muita vastaavia tapahtumia jotka sijoittuu la tai su päiville? Ja ei baarissa tapahtuvia. Kiitos jo etukäteen.. Pohjois-Espooslainen
|
Tuoreimmat viestit