Kirjoittaja Aihe: Miksi jotkut kuten minä nauttivat alistumisesta ja vastaavasta?  (Luettu 4398 kertaa)

Masoch

Miksi me jotkut olemme masokisteja tai subeja? Mistä se johtuu?

(Musta tätä voi pohtia avoimesti kaikilta kannoilta, myös psykologisesti, ilman että se tarkoittaisi sitä, että masokismi on jotakin sairasta tai jotakin josta pitäisi pyrkiä pois, jotain joka ei olisi täysin jees.)

Icebug85

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 978
  • Satuolento joka ei olekaan satuolento
  • Galleria
Olen miettinyt samaa mutta valitettavasti en osaa antaa mitään vastausta. Ehkä joku psykologiaan perehtynyt voi valaista asiaa?

Perhonen89

  • Rsyke
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1560
  • Makuuhuonesubi
  • Galleria
    • Naapurintyttö köysissä-blogi
Jaa- a, hyvä kysymys. Uskon, että alistuminen/alistaminen itsessään tarjoaa niin montaa asiaa meille.. Joillekin se saattaa olla vain rentoutumista/aivojen narikkaan pistämistä, joillekin se antaa helpotusta (erityisesti subeille) kun voi antaa vastuu dominoivalle ihmiselle.. Toisaalta yksinkertaisimmillaan tämähän on vain täysin oman seksuaalisuuden toteuttamista. Sitä, miksi olemme kinkyjä.. tarvitseeko sitä edes välttämättä pohtia :)

Kettu vinossa

  • Bizarre Club
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3824
  • "Why are you wearing that stupid man suit?"
  • Galleria
    • FetLife
Koska ne aiheuttavat kiihottumisreaktion ja/tai jotain muuta positiivista, ja ihminen nyt yleensä tykkää tehdä uudestaan asioita, joista tulee mielihyvää, olivatpa ne sitten miten omituisia asioita tahansa.

Mini-piip

Olen osittain kasvatusteorian kannattaja. Siis uskon että tietynlaiset kurjat jutut ihminen pystyy kääntämään positiivisiksi kokemuksiksi psyykkisesti. En tiedä miten mutta esimerkiksi kauhu aiheuttaa itselleni usein kiihotuksen tunteen vaikken nyt mitään hyvää syytä tähän keksi. Myöskin alistumisen tai nöyryytyksen muuttuminen kiihotukseksi voisi olla samankaltainen "coping"-mekanismi. Ihminen joka on kokenut vahvan nöyryytyksen joskus pissatessaan housuun koulussa voi kokea saman tilanteen mielessään jatkossa kiihottavana? Enpä tiedä, ehkä tässä on jotain perää..?

Tai ehkä kyseessä on vain tilanne jossa vahvat voimakkaat tunteet menevät vähän päällekkäin ja sekaisin? Voimakasta kiihotustilaa voi seurata itku tai hysteeristä itkukohtausta nauru. Jostain syystä vahvat tunteet joskus lipuvat päällekäin..

mauje

  • Smurffit
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1140
  • Siitä ei ole lainkaan vaivaa...
  • Galleria
Syitä lienee monta ja absouuttinen totuus hämärän peitossa. Mutta yksi on itselläni se että kaipaan myös mieltä kiihottavaa juttua pelkän perusjyystön lisäksi ja ohella. Elukkapuoli on usein melko tyytyväinen kun pääsee iholle hampailla, huulilla, kielellä, sormin jne. Mutta se kokonaisuus joka olen Minä haluaa enemmän, kauemmin, korkeammalle, syvemmälle, värikkäämmin ja usein aamulla kans :P (tuo viimeinen on syy siihen etten oikein pidä yhden illan jutuista).

 Koskapa mielikuvitukseni on mikä on niin jutut sisältävät asioita jotka luokiteltaneen kinkyiksi ja perversseiksikin. Riippuu tietty keneltä kysytään. O:-)

Kettu vinossa

  • Bizarre Club
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3824
  • "Why are you wearing that stupid man suit?"
  • Galleria
    • FetLife
Olen osittain kasvatusteorian kannattaja. Siis uskon että tietynlaiset kurjat jutut ihminen pystyy kääntämään positiivisiksi kokemuksiksi psyykkisesti. En tiedä miten mutta esimerkiksi kauhu aiheuttaa itselleni usein kiihotuksen tunteen vaikken nyt mitään hyvää syytä tähän keksi. Myöskin alistumisen tai nöyryytyksen muuttuminen kiihotukseksi voisi olla samankaltainen "coping"-mekanismi. Ihminen joka on kokenut vahvan nöyryytyksen joskus pissatessaan housuun koulussa voi kokea saman tilanteen mielessään jatkossa kiihottavana? Enpä tiedä, ehkä tässä on jotain perää..?

Tai ehkä kyseessä on vain tilanne jossa vahvat voimakkaat tunteet menevät vähän päällekkäin ja sekaisin? Voimakasta kiihotustilaa voi seurata itku tai hysteeristä itkukohtausta nauru. Jostain syystä vahvat tunteet joskus lipuvat päällekäin..

Tästähän on jo ollut keskustelua fobioiden ja fetissien suhteen. Esimerkiksi on melko yleistä, että ihmisellä on lapsuudessa syntynyt fobia sekä myöhemmin syntynyt fetissi täsmälleen samaan asiaan. Esimerkiksi muistan kun Tuntemattomalla Maalla oli mies, joka pelkäsi ihan hirveästi veden varaan joutumista, mutta kiihottui aina valtavasti kun puki päälleen pelastusliivit ja meni johonkin lampeen kellumaan. Samoin emetofoobikko-emetofiilejä on itseni lisäksi netissä vaikka kuinka paljon.

Foobikolle on hyvin tärkeää saada kokemuksia, että kokee kerrankin olevansa itse elimistönsä herra, että on kerrankin voittanut pelkonsa. Osalle kokemus on seksuaalinen, osalle ei.

Vähän niin kuin sisäinen alistamissessio: yleensä se ilkeä fobia on jatkuvasti alistamassa itseä, mutta kerrankin itse alistaa sen fobian.

submit

  • Vieras
Mun seksuaalisuudessa oli teininä ensin ajatukset alistetuksi ja pakotetuksi joutumisesta seksissä, sitten vuosien mittaan ja kokemusten myötä opin että olen myös masokisti. En ole kiinnostunut ihan äärimmäisistä kiputilanteista, eikä esim. piiskaaminen aina tosiaankaan tunnu hyvältä. Tietynlaiseen piiskaamiseen, nipistelyyn tai puremiseen pystyn laukeamaan ja useinkin parhaat orkut tulee kivun kera, vaikka olisi kyse panoseksistä. Ihan perinteisestikin kyllä laukean.


Miksi?


Masokismissani varmaankin kyse ihan vain kropastani, miten ja mistä syystä neurotransmitterit (endorfiinit, adrenaliini etc.) alkavat erittymään.


Miksi alistuminen tuottaa minulle mielihyvää? En tiedä.


Tietynlaisiin miehiin olen aina tuntenut vetovoimaa - itsevarma, huolehtiva ja päämäärätietoinen. Varsinkin nuorempana tykkäsin tunteesta, että olen "pikkuinen", silloin en kyllä tiennyt mistään Daddy/lg -jutuista. Enää sellainen ei ole pinnassa, mutta kyllä näen, että D/s -suhteessa voi hyvin olla samoja elementtejä.

Masoch

Kiitos vastauksista.

Itse voisin kuvitella, että masous ois osin laumadynaamisten juttujen kautta geeneissäkin. Toisaalta kehityspsykalla on varmasti myös vaikutuksensa.

Voi myös olla, että dominoivuutta pitää alitajuisesti partnerin laadun takeena.

Itselleni siinä nurinpäin kääntymisessä, että nainen onkin vahvempi ja dominoiva, vaikka miehen pitäisi jonkun matriisin ja fyysisten voimien mukaan olla on jotain kiihottavaa.

Lisäksi luulen, että masous voi olla oman itsetunnollisen suhteen vastakkaiseen sukupuoleen - sellaisena kuin se on ollut herkässä iässä - rituaalinen esillepano.

Tällaisia tulee aluksi mieleen.

En tiedä itsekään lopulta, en muuten kysyisi.


submit

  • Vieras
Masoch, käytätkö masoa/masokistia synonyyminä subille/alistuvalle?

Itse erittelen ne. Tosin sama henkilö voi olla molempiakin, sekä masokisti että alistuva.

Ms. M

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2402
  • "She is strong, but she is exhausted.."
  • Galleria
Masokisti ja sub ovat täysin eri asioita. Samoin kuin Dominoiva ja sadisti. Nämä kaikki voivat sekoittua toisiinsa tosin.

T. Sadomasokisti subi.

Normandie

  • Turun Baletti
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1408
  • Ignoto Deo
  • Galleria
Komppaan submitia ja Ms. M:ää. Itseni miellän masokistiksi. Joskus aiemmin koin olevani sub, mutta matkan varrella ajatus on muuttunut.

Guide-Master

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 888
  • En ole valmis, enkä toivo koskaan olevani valmis.
  • Galleria
On mielen kiintoista että ihminen lokeroidaan johonkin lokeroon,  itsellä paljonkin riippuu mitä olen siitä kuka on vasta puoli. Eli toisaalta voin tuottaa tuskaa ja kipua ilman hallintaa, jota nykyään kylläkin pidän turvallisuus syystä mieluiten mukana. Eli itse en monesti kukaan ole nähnyt masokisti joka ei ole myös alistuva,  sillä tapa millä toista riivaa yleensä johtaa antautumiseen.  Jolloin ainoa asia on haluanko hallita vai en, eli normaalisti jo suostuminen on osittain alistumista, varsinkin jos sadistisia saa määritellä tason jolla toimitaan.

koo

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 82
  • Makuuhuonedominantti
  • Galleria
Komppaan Normandieta. Elämän varrella myös nämä ns. "kinkyt" mieltymykset voivat muuttua merkittävästikin. Olen aloittanut oman "urani" masokistina, päätynyt sadistin kautta dominantiksi. Tulee olemaan jännää nähdä mihin vielä päädyn. Uskon että jotakin muutoksia varmasti tulee vuosien varrella vielä vastaan, vaikka olenkin viihtynyt dominanttina jo suhteellisen pitkään.

Se mistä kinkyt mieltymykseni sitten ylipäätään johtuvat on itselleni täysi mysteeri. En ole kokeut mitään traumaattisia kokemuksia. Itsetuntoni on ollut suhteellisen hyvä, jopa teini-iässä. Siinä iässä kun nuota miestä rupesi kiinnostamaan pornographia, huomasin heti minkälaiset asiat miellyttävät minua seksuaalisesti.

Kinkyyteen liittyvänä isoimpana harmina pidän sitä, että minun on henkilökohtaisesti hyvin vaikeaa syttyä pelkästä vanilijasta. Vuosien varrella tästä on tullut entistä hankalampaa. Tämä aiheuttaa minulle harmia, koska olisi kivaa pystyä seksuaalisesti kiihottumaan mahdollisesta kumppanista ilman kinkyjä elementtejä. Onneksi sentään olen vahvasti läheisyysihminen...

submit

  • Vieras
On mielen kiintoista että ihminen lokeroidaan johonkin lokeroon,  itsellä paljonkin riippuu mitä olen siitä kuka on vasta puoli. Eli toisaalta voin tuottaa tuskaa ja kipua ilman hallintaa, jota nykyään kylläkin pidän turvallisuus syystä mieluiten mukana. Eli itse en monesti kukaan ole nähnyt masokisti joka ei ole myös alistuva,  sillä tapa millä toista riivaa yleensä johtaa antautumiseen.  Jolloin ainoa asia on haluanko hallita vai en, eli normaalisti jo suostuminen on osittain alistumista, varsinkin jos sadistisia saa määritellä tason jolla toimitaan.
No joo, totta tuo että se, kenen kanssa on tekemisissä, määrittää käyttäytymistä. Samoin kuin se, että jo suostuminen johonkin voidaan katsoa alistumiseksi.

Ehkä näitä lokerointeja itsestä tulee tehtyä siksi, että pystyisi kertomaan tarvittaessa uudelle ihmiselle, minkälainen on (ainakin omasta mielestään).

Ja kyllä - masokistisuuteen liittyy mulla paljon oma keho ja sen toiminta kiputilanteissa. Pystyn teknisesti nauttimaan (tietynlaisesta) kivusta ilman alistumistakin, eri asia haluanko.