Olen täysin eri mieltä. Et ilmeisesti ymmärtänyt mitä kirjoitin Jungilaisesta käsitteestä sukupuolisuuteen liittyen. Miten Jung sen näki. Mutta harva ymmärtää.

Jung ei ollut uskova. Hän kyllä kamppaili kovasti uskon ja tieteen välisen problematiikan suhteen. Mutta hänen "Divine" ja "God" käsite ei itseasiassa ole jumaluitta sen perinteisessä merkityksessä. Vastaus löytyy hermeettisestä filosofiasta mihin hän uskoi. Se oli ennemminkin "The All" mitä esimerkiksi muut psykologit ovat myös muokanneet omien teorioidensa tarpeisiin. Esim Bion:n käsite "O" mikä on matemaattinen muoto.

Lainaus käyttäjältä: susa-anniina - tänään kello 10:39

Meillä puuttuu tota hoidon vaikuttavuuden arviointia tosi monessa. Ihan terveydenhoidossa kun valta osa hoidosta on sellaista, ne tä oikeastaan ei ole tutkittu tai seurattu että mitä vaikutuksia sillä hoidolla on saavutettu.

Ja osaltaan, hyvä näin.

Koska muuten tullaan tilanteeseen, joka jo nykyään vaikuttaa moneen päätökseen perus humanitaarisessakin toiminnassa eli käytetty raha vs. saavutettu hyöty.
Jos jollain toiminnalla todellisuudessa miljoonalla pelastetaan vaikka kaksi ihmistä, ei se tuottavuuden näkökulmasta ole kannattavaa, mutta se on kannattavaa niiden kahden ihmisen näkökulmasta.

Kun kannattavuudella ei ole mittaria, ainoa perusteltu lähtökohta on ajatella koko otannan siirtymistä negatiiviselle tulokselle jos toiminto poistetaan, jolloin lähtökohta ajattelulle on vähän eri.

Sitten jos oikeasti halutaan tehostaa ja säästää fyrkkaa, ollaan jo melko monimutkasissa asioissa, kun puhutaan ihmiskohtaloista.
Toki, jos itseä ei kosketa, aivan sama.

 

Kauniita ajatuksia, mutta terveydenhuollon johtaminen ja järjestäninen on jossakin määrin aina terveystaloustiedettä, jossa rajallisia resursseja koetetaan optimoida parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Jos ihmisiltä kysytään, pitäisikö ihmisen saada parasta mahdollista hoitoa hinnasta huolimatta, aika moni vastaa että "pitäisi". Jos samoilta ihmisiltä kysytään, että paljonko heidän veroprosenttiaan voisi nostaa tuon parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi, tuleekin rajauksia...

Eiköhän tässä oo kyse ihan kansalaisyhteiskunnan alasajopyrkimyksestä - oli kyseessä sitten toimivat ja tulokselliset järjestöt tai ei. Käsittääkseni näille toimijoille varatut rahat olivat aika mitätön osa valtion budjetista ja siihen nähden "hinta/potkusuhde" on ollut kokonaisuudessaan huippu mutta meille suomalaisille saa markkinoitua asioita "tehokkuudella", "säästöillä" ja sillä jos "joku laiska saa ehkä ilmaista rahaa tekemällä jotain mitä en tajua ja/tai ei kiinnosta minua". Tarvitaan lisää kyynisiä, epätoivoisia, passiivisia ja tyhmempiä ihmisiä jotta ne äänestää oikein lienee tässä takana oleva ajatus. Sexpo olis kyllä voinut hoitaa tän henkilöstä johtuvan mainehaitta-asian fiksumminkin.

En oikein ymmärrä tuon pointtia, koska sukupuolia on kuitenkin vain kaksi ja Jungilaisuuden idea juurikaan ei ole sukupuolien erojen korostaminen vaan niiden dynaaminen sekoittuminen. [...]

Tarpeista jaottelulle

Nähdäkseni tarve uudenlaiselle jaottelulle on syntynyt siksi, koska aiemmissa jungilaisissa teorioissa sukupuoli, seksi ja seksuaalisuus on liitetty liian vahvasti sellaisiin arkkityyppeihin, jotka eivät enää välttämättä vastaa nykyihmisen kokemusta -- tai ymmärrys femininiisestä / maskuliinisesta ym. on muuttunut siinä missä yhteiskunta ja ihmisyyskin aikojen saatossa on.

Anima/animus-mallia on pidetty liian dualistisena. Moni kokee, että jako ei päde heidän kokemukseensa, tai heidän koettu anima/animus-hahmonsa ei olekaan vastakkaista, vaan jotakin toista sukupuolta. Jungin teoriassahan maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat aika pitkälti rinnakkain tai vuorovaikutteisia, mikä ei aivan kolahda heille, jotka asettuvat näiden normien ulkopuolella.

Lisäksi ajatus siitä, että ihmisessä olisi jokin muuttumaton sisäinen mytologia / arkkityyppien kuvasto, lienee lievästi sanottuna uskonnollinen. Joissakin tapauksissa sitä ollaan pyritty käyttämään jopa homoseksuaalien tai transihmisten parantamiseen.

Nykyisessä, vapaammassa yhteiskunnassa eri ihmisten välille muodostuu uudenlaisia symbolisia yhteyksiä, joita ei voida enää mahduttaa vanhemman jungilaisen arkkityyppiteorian alle.


Aikasidonnaisuudesta

On hyvä tiedostaa, että myös Jung kehitti teoriaansa sidoksissa aikaan, jona eli ja toimi. Aivan kuten historiankirjoitus, myös psykologia lienee aikansa tuotos.

Ihmisethän tulkitsevat jatkuvasti maailmaa ympärillään, määrittelevät itseään ja tulevat määritellyksi ja muokatuksi sen kautta. Siinä määrin maskuliinisen ja feminiinisen kahtiajako on todellinen, vaikkakin sukupuoliroolit ovat varsinkin nykyään vapaassa yhteiskunnassa liikkeellä tavalla, joka tekee niistä joustavampien oloisia kuin aiemmin.

Ne asiat, joita oletimme absoluuttisiksi ja kiveenhakatuiksi, osoittautuvat joistakin muista olosuhteista johtuviksi. Se luo painetta uudistaa teoriaa.

Ja kun uusia merkityssuhteita erilaisten ihmisten välille syntyy, tulee tarve mallintaa myös niitä.

Lienee ehkä aiheellista kysyä, edustaako nykyinen liikehdintä todella jotakin sellaista uutta, jonka pohjalta vanhaa teoriaa pitäisi uudistaa. Onko se vain kapinaa vakiintuneesta järjestyksestä, voiko sitä yleistää teoriaksi?


Järjestyksestä ja kaaoksesta

Queer-kokemus pitää sisällään vähintäänkin assosiatiivisia merkityksiä hajanaisuuteen, vanhan järjestyksen purkamiseen, itsemäärittelyoikeuteen ja valinnan vapauteen suhteessa vanhempiin vallinneisiin järjestyksiin.
''
'Ehkä siksi myös nämä uudemmat teoriat keskittyvät vastakkainasetteluun valmiiden rakennelmien ja villin ja vapaan sisäisyyden välille -- tai ehkä ajatus sisimmän loputtomasta, hallitsemattomasta potentiaalista heijastelee jonkinlaista psykologista ajatusta siitä, että meissä jokaisessa asustelee pieni kosmos.

Käsittääkseni Jung on tutkinut homoseksuaalisuutta hermafrodiitin käsitteen kautta.

 Euroopan tiedehistoriassa oli tietty rajattu aika (ja epäilemättä paikka ja yleisö, ainakin teosofisissa piireissä ajatuksella leikiteltiin), jona hermafrodiitit symboloivat täydellisyyttä, maskuliinisen ja feminiinisyyden yhdistymää. Tyypillisesti, ihmisten kesken, tämä täydellisyys saavutettiin esim. avioliiton kautta, mutta miksei se voisi merkitä myös itsen sisäistä integraatiota?

Jungilaisessa ajattelussa hermafrodiitin käsite symboloi Itseä: tilaa, jossa paitsi maskuliinisuus ja feminiinisyys, myös alitajuinen ja tietoinen yhdistyivät.

Sukupuolilla leikittelevä jungilainen teoria ei siis liene mikään uusi asia.

Miksei animumkin voisi kolautella alitajunnan ovia joustamattomasta sukupuolihierarkisuudesta poikkeavana hahmona?  Senhän tarkoitus on symboloida nimenomaan tiedostamatonta, ja sinne mahtuu vaikka ja mitä.

Erityisesti nykypäivänä, jossa naisen maskuliinisuus ja miehen feminiinisyys eivät välttämättä sinne alitajuntaan jää.

Tervetuloa viettämään rentouttavaa sunnuntaita!