Ilmoittautumisia on tullut mukavasti, mutta mukaan mahtuu vielä 

Pahnanpohjimmainen täällä: alistuva nainen, ja seuranhaku löytäminen (sopivan) on äärimmäisen vaikeaa!
Joko olen liian ruma, tai sitten yleinen sosialisoimattomuus (=en osallistu bileisiin ja miitteihin) on esteenä.

Miten sanoisi. Switchinpoikanen, olemukseltani feminiininen. On vaikea löytää kaipaamaansa seuraa – tai seura voi yllättää.  Osalti on myös omasta etsinnän puutteesta ja muiden elämän osa-alueiden tärkeydestä kiinni. Voipi olla, että parhaat vedetään päältä.

Palaan tähän, koska keskustelu palasi mieleen. Netflixistä löytyy hyvä elokuva aiheeseen liittyen, nimeltä Fair Play. Kannattaa katsoa! Tässä elokuvassa on onnistuttu kuvaamaan loistavasti nykyajan "gender war" ilmiö, ja mistä se kehittyy. Myös mielestäni sitä mikä on naiselle ongelmallista seksuaalisuudessaan juuri nyt.

Itse en miellä itseäni feministinä siten miten sen aalto näyttäytyy tällä hetkellä. Elokuva kuvaa juuri sitä feminismin aaltoa mikä hakkaa naiset nurin juuri nyt. Kyseessä on paljon enemmän nykynaisen psyyken kuvaus kuin mitään muuta. Kskustelimme puolisoni kanssa ja yllättävää kyllä, hän näki että elokuvan pariskunnan mies oli se jolla heitti nurin. Itse taas väitin että ongelma oli enemmän naisella.  Miehet eivät ole muuttuneet. Kuten elokuvassakin näkee. Eikä siinä ole mitään vikaa, sitä en tarkoita. Sosiaalinen evoluutio tulee olemaan tässä suhteessa hidasta, jos sitä tapahtunee ollenkaan.

Nyt on jo päästy lakiin sidottuihin tasa-arvo aatteisiin, joita suomalainen työelämäkulttuuri noudattaakin. Tässä kannattaa muistaa että eräässäkin isossa demokraattisessa valtiossa (USA) naiset saivat itse hallinnoida pankkitiliään vasta n 50 vuotta sitten. Eli ei olla edes yhtä ihmisikää eletty vielä tasa-arvoaatetta maailman mittakaavassa. Ja eräs epädemokraattinen valtio halajaa kovasti jopa lakiin sidottua toisen sukupuolen orjuuttamista ja vetikin sen juuri sen väkivalloin läpi (Afganistan).

Valta-asetelmien muuttumista yhteiskunnassa ei tule vähätellä. Meillä ihmisillä on aina jokin positio toinen toisiimme nähden. Se muodostuu ja se luodaan ulkoisin keinoin, kuten erilaiset sosiaaliset normit meitä kasvatuksellisesti ohjaa. Ja onhan hierarkioille selkeä tarve.

On kuitenkin paljon merkittävämpiä luonnonvoimia jotka ohjailevat paljon isommin sukupuolikäyttäytymistä. Ihmismieli on paljon kompleksisempi kuin selittää äkkiseltään pystyy teoretisoimalla ja yleistämällä erilaisiä rakenteita ja yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä vaikkapa biologiasta. Meidän psyyke on hyvin spirituaalinen! Se nousee kaiken järjellisen selityksen yläpuolelle hyvin usein. On olemassa oppeja jotka selittävät näitä spirituaalisia puolia, metafysiikan kaltaisia. Ei biologiaa, ei filosofiaa, ei psykologiaa... vaan energian lait. Ja niissä jopa hyvin vanhassa hermeettisessä opissa, mikä liittyy okkultismiin ja alkemiaan, käsiteltiin sukupuolisuutta yhtenä energian lainalaisuuksien seitsemäntenä voimana. Väittäisin itse että seksuaalisuuden polarisoituminen on energian lainalaisuuksien väistämätön luonnonvoima. Koska vastakohdat ja polarisaatio luovat energian.

Kyllä alistuvalle miehellekin löytyy täältä seuraa. Se ei ehkä ole hullun helppoa, mutta ei toivottaman vaikeaakaan. Kannattaa lukea ajatuksella se, mitä ketjuun Miten löysitte dominne/subinne? on vastattu. Siellä on muutama oikein hyvä kirjoitus.

Yksi oikein hyvä keino on pohtia hetki sen haetun osapuolen asemaa. Useampi kuin yksi nainen on todennut, ettei määrä korvaa laatua. Jos alistuvalla miehellä tuntuu olevan vaikeuksia löytää ketään, niin dommeilla on ongelma löytää yhtään hyvää subia. Hyvä on, kärjistin nyt vähän, ja tein sen aivan tahallani. Ei se ehkä kaikille ole ongelma, mutta varmaan useampikin domme vähintäänkin tunnistaa ilmiön. Siksi jokaisen seuraa hakevan, ja aivan erityisestin alistuvan heteromiehen, on hyvä miettiä miltä se oma esiintyminen ja mahdollinen seuranhakuilmoitus täällä näyttää. Kertooko se lukijalle, mitä hän saa sinusta? Vaiko ainoastaan sen, mitä sinä tahdot hänestä? Sillä on vissi ero kiinnostavuuden kannalta. Pienikin positiivinen erottuminen saattaa tehdä ihmeitä.

Juuttisedän aavistuksen itseironiselta kalskahtava luonnehdinta itsestään osuu hyvin minuunkin. No jaa, en sentään ole Kouvolasta Silti olen tutustunut täällä oikein viehättäviin dommeihin, kerran jopa aivan puskista tulleen yhteydenoton muodossa eli ilman deitti-ilmoitusta. Kyllä heitä on, ja jotkut heistä jopa etsivät seuraa. Kannattaa omien halujensa lisäksi miettiä myös niitä toisen haluja, niin mahdollisuudet seuran löytämiseen kasvavat kummasti.