Tässä menevät nyt valitettavasti sekaisin rikosoikeudellinen syyntakeettomuus ja persoonallisuuspsykologia. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole syyntakeettomuusperuste, joka lennättäisi ihmisen vankilaan tai poistaisi vastuun teoista.

Narsistisen rakenteen omaavat henkilöt ovat täysin syyntakeisia ja elävät nimenomaan vapaalla jalalla – toimien arjessa, työelämässä ja ihmissuhteissa. Kyse ei ole siitä, että "suurin osa olisi lusimassa", vaan siitä, että henkinen väkivalta, paksunahkainen narsismi ja pakottava kontrolli tapahtuvat pääosin ihmissuhteiden ja kotien seinien sisällä. Juuri siksi näiden toimintamallien tunnistaminen arjessa on niin keskeistä.

Tässäkin, kuten yleensä, on puurot, vellit ja kalakeitot kivasti samassa kattilassa.

Jos nyt jokin ilmiö, vaikka rikosoikeudellisesti vastuussa oleva narsismi, jota sairastava ei voi kontroilloida käytöstään, on olemassa, niin joo, se on.
Ei sitä ketään kyseenalaista.

Sitten se, että jos otetaan vallan vitun iso joukko ihmisiä, jotka on vapaalla jalalla, mikä on näiden yksilöiden esiintymistiheys otannassa ?
Oletan, että melko pieni, koska suurin osa mainituista, on jo lusimassa. Jokainen googlatkoon itse.

Kreeppaus sitten on se ilmiö, että tätä oletettua esiintymistiheyttä otannassa nostetaan, ilman että varsinaista esiintymistä olisikaan.
Ihan vaan sillä, että ilmiöksi mielletään seikkoja, jotka ei täytä alkuperäisen määritelmän vaateita.

Sitten kun tää siirretään vaikkapa johonkin vaaran mallintamisiin, suhteessa siihen, mikä on tilanteesta, yksilöistä, ajasta ja paikasta johtuvien
vaarojen esiintymistiheys, sanosin, että ekana määritellyn sairauden esiintyminen on melko pieni.

Ja sitten kun siirrytään siihen, mikä on kunkin oma suhtautuminen, omista yksilöllisistä seikoista johtuen, ko. sairauteen, ollaan taas eri jutuissa.

Ja kun kaikki ylläoleva sitten siirretään vaikkapa spekuloinnista realimaailman kokemukseen ja toisinpäin, onkin jo melkomoinen edustus erilaisia asioita.

Joten joo,

Otetaanko lusikalla vai kauhalla ? 

Mitä väliä sillä on jos joku Herra47 äitinsä kellarissa Loimaalla on jotain mieltä?

Kommentoin ajatusta siitä, että tuomitsemista ei tarvitse pelätä koska yhteisö ei ole tuomitseva. Se, miten Herra47:n ja muiden yhteisön tuomitsevien jäsenten ajatuksiin suhtautuu, on sitten asia erikseen

Minusta on erikoista, että vaurioittavien toimintamallien ja henkisen väkivallan tunnistamista pidetään "kiukutteluna" tai "vesien samentamisena". Tarkoitukseni Hyrckin tekstiin viittaamisessa ei ollut osoitella ketään tai kiukutella menneistä, vaan ymmärtää psykologisia mekanismeja (kuten moraalista defenssiä ja ylisopeutumista), jotka altistavat ihmisen rajojen ylittämiselle. Oman kokemukseni mukaan näiden kaavojen sanoittaminen ei samenna vesiä, vaan kirkastaa niitä. Se auttaa vetämään rajan tavallisen inhimillisen keskeneräisyyden ja järjestelmällisen henkisen väkivallan välille – myös omassa toiminnassa.

Pinkki sivari "SLAVE"-tekstillä, vain kokeiltu ja puhdistettu.

Häkin pituus 7,5 cm, sisähalkaisija 38 mm ja renkuloina 45, 50, 55 ja 60 mm.

HP: 15 €